Hippos 2020 puusta?

Maanantai 4.2.2019 klo 19:38 - Tuulia Kuntsi

Puheenvuoroni Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksessa 4.2.2019

Kiinnostus puurakentamista kohtaan on selkeästi lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Vihdoin on ymmärretty, että puurakennuksella on merkittävästi pienempi hiilijalanjälki kuin kivirakenteisella rakennuksella. Lisäksi se toimii hiilivarastona. Poliittisesti Jyväskylässä on päätetty, että jokaisen koulu- tai päiväkotiuudisrakennushankkeen hankesuunnitelmassa aidosti selvitetään, miten kohde toteutetaan.

Vaikka poliittinen ilmapiiri puurakentamiseen on muuttunut, se ei valitettavasti näy Hippos-hankkeessa. Kun olen selvittänyt, mikä on puurakentamisen laita Hippos-hankkeessa, olen saanut erinäisiä perusteluja uusiutuneista paloluokituksista ja jänneväleistä. Olen tarkastanut nämä tiedot ja ne ovat osoittautuneet asenteellisiksi, jopa virheellisiksi. Hanke voisi toteutua puusta joko kokonaan tai osin.

Eräässä vastauksessa, jonka kysymykseeni sain, puurakentaminen tyrmättiin perustellen ristikkorakenteiden jännevälien toimimattomuudella. Puurunkoinen halli ei tarvitse olla aina ristikkorakenteinen. Esimerkiksi liimapuukaariin perustuvia urheiluhalleja on Suomessa paljon. Suomessa on toteutettu laajarunkoisia puuhalleja, myös ristikkokaarilla ja kupoleina. Esimerkiksi Joensuu Areena, Tampereen Pirkkahalli ja Ouluhalli.

Kannatan Hippos-hanketta, mutta on harmillista, ettei poliittista tahtotilaa kestävämmästä ja ympäristöystävällisemmästä rakentamisesta ei kuulla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hippos2020, puurakentaminen

Eläköön puurakentaminen

Torstai 2.10.2014 klo 8:20 - Tuulia Ikkelä-Koski

Viime viikolla nousi harjaan Suomen korkein puukerrostalo Jyväskylän Kuokkalassa. Samalla rakennus, nimeltään Puukuokka, on Euroopan suurin puutilaelementti-rakennus. Rakennus on noussut Kuokkalan kirkon välittömään läheisyyteen saman arkkitehdin pöydältä, mikä näyttää paikan päällä silmiä hivelevältä. Puukuokassa leikitellään myös vaalean ja tumman vuoropuhelulla: julkisivusta osa on tummaksi maalattua kuusta ja osa käsittelemätöntä lehtikuusta, jonka on tarkoitus ajan patinoida. Rakennus näyttää jo nyt telineistä ja pressuista huolimatta erittäin sopivalta juuri siinä paikassa, missä se sijaitsee.

puukuokka_harjannostajaispaivana.jpg

 

Viime vuoden maaliskuussa Jyväskylän valtuusto kävi mielenkiintoisen keskustelun, kun tämän korttelin asemakaavamuutosta oltiin päättämässä. Tarkemmin kaava-asiaan voi tutustua kaupungin sivuilla esim. valtuuston pöytäkirjassa. Valtuuston kokouksesta mieleeni on jäänyt mielenkiintoinen keskustelu koskien asemakaavamuutosta. Keskusteluissa mm. puurakennuksia pidettiin sopimattomina kivirakennusten keskellä. Muistan ihmetelleeni tuota käsitystä. Vasta myöhemmin, kun rapsutin asian pintaa hieman syvemmälle, ymmärsin, että kyseessähän oli betoni- ja puurakentamisen vastakkainasettelu varsin mielenkiintoisella tavalla. Ikäänkuin betonirakentaminen olisi ainut oikea tapa rakentaa Jyväskylälle ja sijaa puurakentamiselle kerrostaloissa ei sallittaisi. Näen tällaiset vastakkain asettelut erittäin epämiellyttävinä ja jopa vanhanaikaisina. On aika myöntää, että puurakentaminen saa jalansijaa kerrostalorakentamisessa ja toivon mukaan myös julkisessa rakentamisessa yhä enemmän. Siitä huolimatta on tilaa myös muille.

Itse toivon, että puurakentaminen saisi yhä enemmän jalansijaa, koska se jättää huomattavan paljon pienemmän hiilijalanjäljen. Rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljestä puolet muodostuu sen rakenteesta. Puulla on betoniin tai muuhun kiveen nähden huomattavan paljon pienempi hiilijalanjälki. Itse olin todella yllättynyt, kun luin artikkelia globaaleista eniten hiilijalanjälkeä jättävistä teollisuudenaloista. Minua ei yllättänyt kaksi ensimmäistä sijaa, jotka kuuluivat öljy-jalostamoyhtiöille, mutta kolmas sija kuului sementtiteollisuudelle. Siitä lähti sukellukseni puurakentamisen syövereihin, eikä paluuta sen resurssiviisauden vuoksi.

Kiitän lämpimästi Lakeaa, joka on hankkeen toteuttaja, kaikkia rakentajia ja suunnittelijoita. Erityisesti kiitän Arkkitehtitoimisto OOPEAA (ent. arkkitehtitoimisto Lassila &Hirvilammi). Kaupungin näkökulmasta katsoen tavoite on toteutunut. Kuokkalaan on noussut tavoiterakennus, joka on itsessään arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja se sopii ympäristöönsä kuin nenä päähän. Mielenkiintoista on nähdä, miltä koko korttelin näyttää, kun kaikki rakennukset valmistuvat. Ilolla ja ylpeydellä voinkin todeta, että Jyväskylään on noussut Suomen korkein puukerrostalo, joka on kuusta.

Share |

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puurakentaminen, hiilijalanjälki, Puukuokka, Jyväskylä