Kehkeytyyhän toukasta perhonen?

Tiistai 6.1.2015 klo 18:01 - Tuulia Ikkelä-Koski

Mielipidekirjoitukseni Keskisuomalaisessa 6.1.2015

Suomen lapset ja nuoriso saivat huikean hienon lahjan, kun Opetushallitus antoi uudet opetussuunnitelman perusteet esi-, perus- ja lisäopetukseen juuri ennen Joulua 22.12.2014. Toivon mukaan julkistamisajankohta ei heikennä asian saamaa huomiota, joka sille kuuluu, vaan opetussuunnitelman perusteet lähtevät jalostumaan.

Tämä lahja on kuin perhosen toukka, joka kehittyy vaihe vaiheelta. Muutos onnistuessaan rävähtää loistoonsa tai epäonnistuessaan muodonmuutosta ei vain tapahdu. Seuraavasta kehitysvaiheesta ottaa kopin opetuksen järjestäjät, jotka tahoillaan vaikuttavat annetun lahjan kehittymiseen, niin että oppiminen oikeasti muuttuu.

Tiedän, että kyynisimmät suhtautuvat opetussuunnitelmiin etäisesti. He pitävät niitä kirjahyllyssä pölyttyvinä kirjoina, joiden välissä voi säilyttää sadan euron seteleitä varsin turvallisesti. Siitä huolimatta uskon, että uudistushenkisimmät ovat hereillä ja tarttuvat hetkeen. He haistavat ajan hengen ja ymmärtävät, mikä rooli sivistyksellä ja koulutuksella on mm. kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäjinä. Toivon, että nämä valveutuneet tekijät tunnistetaan ja heidän innostustaan tuettaisiin. He ovat niitä, jotka herättävät perusteet henkiin, vaikuttavat paikalliseen opetussuunnitelmaan ja saavat sen arjessa elämään. He ovat niitä, jotka miettivät, onko lupa opettaa muuallakin kuin pulpetin ääressä? Tai onko mahdollista kaataa raja-aitoja eri aineiden välillä?

Uudistustyö kunnissa on jo alkanut, mutta nyt se tulee jokaisen oppilaan, vanhemman ja työntekijän iholle. Perusteita muutetaan noin kymmenen vuoden välein ja tällä kertaa se peräänkuuluttaa toimintakulttuurin muutosta niin vahvasti, että jokainen koulussa toimiva joutuu miettimään omia toimintatapojaan ja niiden suhdetta koko yhteisöön vanhemmat mukaan lukien.

Tavoitteena on, että oppilaat kokevat oppimisensa merkitykselliseksi, innostuvat oppimisesta ja löytävät omat vahvuutensa.

Uutuutena perusteissa on laaja-alainen osaaminen sisältöineen ja tavoitteineen. Tarkoitus on, että nämä osaamisen alueet nivoutuvat oppilaan arkeen. Laaja-alaisen osaamisen alueita ovat:

  1. Ajattelu ja oppiminen
  2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  4. Monilukutaito
  5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  6. Työelämätaidot ja yrittäjyys ja
  7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Näiden taitojen oppimisen tarve on noussut ympäröivästä maailmasta ja tarkoitus on niveltää nämä eri tiedonaloille. Aivan itsestään, sormia napsauttamalla, opettajat eivät tätä uutuutta omaksu. Ydinkysymys on, miten osaamista johdetaan ja varmistetaan, että lukuvuoden alkaessa elokuussa 2016 toimijat ovat tietoisia, miten töitä tehdään jatkossa?

Miten mm. nämä ja toimintakulttuurin muutos lähtevät elämään oppijan arjessa, on mielenkiintoista nähdä ja kokea. Miten opetuksen järjestäjä ottaa vastaan lahjan, joka nyt on annettu ja jalostaa sitä paikallisesti oman näköiseksi? Kehkeytyyhän toukasta perhonen?

Tuulia Ikkelä-Koski

KM, oppimispäällikkö

Jyväskylän kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen

eduskuntavaaliehdokas (Kesk.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opetussuunnitelmauudistus, opetussuunnitelma, ops

Kyykytyksestä kannustukseen ja puhinasta pöhinään

Maanantai 10.11.2014 klo 21:36 - Tuulia Ikkelä-Koski

Puheenvuoroni talousarvion lähetekeskustelussa valtuustossa 10.11.2014

 

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Kaupunginjohtaja on esityksessään Talousarvioksi 2015 tuonut esille kovan linjan koskien Kasvua ja oppimista. Hän esittää, että sieltä voi leikata 1,5 miljoonaa enemmän kuin mitä sivistyslautakunta on yksimielisesti ehdottanut. Erityisen suuret leikkaukset kohdistuvat varhaiskasvatukseen. Merkittävimpään ikäkauteen, kun ajatellaan kaupunkilaisen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kirsi Knuuttila tuo esille näihin palveluihin liittyviä pointteja.

Olen huolissani, millaista arki on jyväskyläläisissä kouluissa. Kaikki ei opi edes lukemaan kunnolla. Joka kahdeksannella oppilaalla on niin heikko lukutaito, että se on jo riski suoriutua jatko-opinnoista. Tämä tuli esille selkeästi PISA tutkimuksissa välisuomen tuloksissa. Tähän on kiinnitettävä huomiota. Kun oppiminen ei suju, siihen on saatava tukea.

Näen huolestuttavana piirteenä, että kaupunkiimme on pesiytymässä ”Jokainen on oman onnensa Seppä”-ajattelumalli. Siinä ajattelutavassa annetaan periksi. Ei välitetä niistä, jotka haastavat. Oppilas, jonka oppimisprofiili ei ole tavanomainen, saa sukeltaa yhä syvemmälle epäonnistumisen suohon. Koulu ei voi kääntää selkäänsä niille jotka eivät opi lukemaan ensimmäisen luokan jouluun mennessä, eikä niillekään, jotka käytöksellään ilmaisevat pahaa oloaan. Useimmiten juuri nämä ovat niitä oppijoita, jotka eivät saa tukea vanhemmiltakaan. Meidän on pidettävä huoli, että me yhteisönä varmistamme oppimisen haasteista huolimatta.

Nyt tarvitaan perusopetukseemme innostusta, kunnon pöhinää, puhinan sijaan. Opetussuunnitelmatyö on vauhdissa ja uudistus on koko valtakunnassa merkittävä asia. Koko uudistuksen ydin on siinä, että toimintakulttuuri muuttuu. Mikä meidän kouluissa muuttuu? Miten yhteisölliset menetelmät saavat jalansijaa? Miten henkilöstö tähän perehtyy? Miten opsin uutuus seitsemän laaja-alaisen oppimisen taidot lähtee elämään? Miten oppimisympäristöt kehittyvät vanhoissakin kiinteistöissä? Miten sähköiset oppimisympäristöt toteutuvat? Minkälainen taikatemppu tehdään, että nämä toteutuu, jos esitetyt leikkaukset toteutuvat?

OPS- uudistus koskettaa kaikkia toimijoita. Kukaan ei voi sanoa, ettei tämä kuulu minulle. Tämä koskettaa niin vanhempia, oppilaita, opettajia kuin ohjaajia. Tähän muutokseen tulee satsata. Nyt on aika innovoida myös koulussa ja siihen tulee osoittaa resursseja. Tuntikehystä suunniteltaessa tämä pitää huomioida.

Jos me päättäjät haluamme vaikuttaa opetuksen arkeen ja oppimisen uudistumiseen, emme voi hyväksyä kaupunginjohtajan esitystä vaan etsimme muut keinot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ops, opetus, talousarvio, oppimisympäristö, uudistus