Puheenvuoroni valtuustossa Keljonkankaan koulun hankesuunnitelma-asiassa

Maanantai 20.8.2018 klo 19:35 - Tuulia Kuntsi

Kiitos hankesuunnitelmasta, joka on ottanut oppimisympäristön kehittämisessä askeleen eteenpäin verrattuna aiempiin hankesuunnitelmiin.

Haluan kuitenkin nostaa muutaman huomion.

Nykyisin uusien oppimisympäristöjen suunnittelua perustellaan uusilla opetussuunnitelmilla. Valtakunnallisesti tarkastellen siihen liittyy omituinen seikka. Usein kun kuvataan uusien opsien mukaisia oppimisympäristöjä, niiden kuvataan olevan avoimia oppimisympäristöjä. Näinhän ei opsien perusteissa määritellä. On erittäin hyvä, että tässä hankesuunnitelmassa ei olla lähdetty revittelemään äärestä laitaan eli suunnittelemaan hyvin suljettujen luokkien sijaan täysin avoimia oppimaisemia. Hyvä oppimisympäristö määritellään sellaiseksi, jossa oppilas voi olla aktiivinen, se on esteettinen, esteetön ja turvallinen, myös rauhallinen.

Opiskelurauha on erittäin tärkeää oppimisen kannalta. Tilapalvelu teettää säännöllisesti Jyväskylän päiväkodeissa ja kouluissa Örebro-tutkimuksen. Mitä siinä tulee esille? Pulma ei ole sisäilmaongelmat, vaan melu.

Pidän todella tärkeänä, että jo hankesuunnitelmissa huomioidaan, miten oppimisympäristön rauhallisuus taataan myös rakenteiden näkökulmasta. Tässä suunnitelmassa akustiikkaan viitataan kahdessa kohtaa: lattiamateriaalin ja vastamelujärjestelmän kohdalla. Odotin, että lähtökohtaisesti akustiikkaan suhtauduttaisiin sillä vakavuudella, että sen suunnittelu tulisi esille näkyvämmin, koska melu on tutkitusti suurin ongelma jo olemassa olevissa kouluissamme. Pelkään, ettei akustiikkaan kiinnitetä suunnittelussa riittävästi huomiota, jos melun kesyttämistä ei selkeästi aseteta hankkeen tavoitteeksi. Toivottavasti pelkoni on turha ja melun torjuntaan kiinnitetään huomiota.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppimisympäristö, Keljonkankaan koulu, hankesuunnitelma, akustiikka, melu, oppimisympäristö

Puheenvuoroni Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa 21.4.2018

Lauantai 21.4.2018 klo 14:53 - Tuulia Kuntsi

Stoppi syrjäytymiselle. Tämä oli vaalikakkaramme huolenpidon yksi siivu. Se ei saa olla mikään erillinen ohjelma tai toimenpide, vaan sisäänrakennettu olemassa olevaan. Syrjäytymistä ehkäisee tehokkaasti toimiva varhaiskasvatus ja perusopetus.

Ideaalitilanne olisi, että antaisimme vahvan tuen niiden kehittämiselle. Puheisiin perusopetuksen pidentämiseen yhdeksännen luokan jälkeen on suhtauduttava todella kriittisesti. Nyt on keskityttävä rakenne-pohdintojen sijaan sisällön kehittämiseen. Hallituksen linja on ollut oikea. Opetushallituksessa toimii Uusi peruskoulu-ohjelma, kokeilukeskus lisäksi parhaillaan on menossa monia hyviä hankkeita, joihin voi hakea mukaan.

Keskustan on linjattava selkeästi, miten linjaamme koulutusta, sivistystä. Olikin erittäin ilahduttavaa kuulla Tuomo Puumalan terveiset Koulutustyöryhmästä. On niin totta, että tänään syrjäydytään siksi, ettei osaa lukea, eikä arki ole hanskassa. Rakastava tuki joustavan perusopetuksen alussa oli vahva ilmaisu, jota arjessa janotaan. Olen ilahtunut jo näistä terveisistä koulutustyöryhmästä ja jään todella uteliaana odottamaan, mitä vielä on tulossa.

On ihan ajan kysymys, milloin perusopetusta ryhdytään vahvemmin yksityistämään. Ruotsissa yksityistämisen myötä on kaikunut vain huonoja uutisia, kun niitä tarkastellaan alkiolaisuuden näkökulmasta.

Pelkään, että yksityistämisen kautta luisumme edelleen vahvistuvaan syrjäytymiseen. Kysymykseni on: miten linjaamme perusopetuksen yksityistämistä sitten kun kysymys ilmoille lennähtää?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syrjäytyminen, perusopetus, varhaiskasvatus, #keskusta18, yksityinen koulu

Puheenvuoro Jyväskylän valtuustossa 22.4.2013

Maanantai 4.11.2013 - Tuulia Ikkelä-Koski

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Johanna Karjula otti esiin pienten koulujen toiminnan rajauksen tiettyyn luokkiin, joten tarkka rajaus ei ole tarpeellinen.  Ensinnäkin tarkat rajat kriteeristössä ovat hankalia, koska ne ohjaavat päätöksentekoa laadintahetken mukaan, eivätkä ne jousta. Nyt olemme päättämässä muuten hyvistä kriteereistä, mutta luokkarajausten tarkoituksen mukaisuutta epäilen.

Toiseksi rajaus 0-4 luokkiin vaikuttaa tuulesta temmatulta. Taustaselvityksissä rajausta on perusteltu mm. opetussuunnitelman toteutumisella ja tehottomilla opetusryhmillä. Kummatkin näistä perusteista ovat varsin heppoisia. Sekö on tehokasta, että oppilas istuu taksin takapenkillä? Tutkisin huomattavasti huolellisemmin oppilaiden kuljetusjärjestelyt 5-6 luokkalaisten osalta, jos päädytään kriteeristöön, jossa on tarkat luokkarajat. Näin siksi, koska vuosituntimäärät ovat 5-6 luokkalaisilla erilaisia kuin 7-9-luokkalaisilla. Tämä aiheuttaisi oppilaille kyytien odottamista tai kaupungille kuljetusten järjestämistä useassa eri vuorossa. Kyytien odottaminen on kuitenkin rajallista, koska kyytiä ja sen odotuksen kestoa määrittelee Perusopetuslaki. Alle 13-vuotiailla se on 2½ tuntia ja yli 13-vuotiailla 3 tuntia päivässä. Jos oppilas odottaa kyytiä, asianmukainen valvonta on järjestettävä koululle. Näin ollen helposti saattaa syntyä tilanne, että yläkoululaisia ja 5-6 luokkalaisia ei voi kuljettaa samoilla kyydeillä, joten kuljetusten määrä kasvaa ja näin ollen myös kustannukset.

Keskeisin kysymys tässä asiassa on se, miten parhaiten opetus kannattaa järjestää, varsinkin nyt kun ollaan uuden kynnyksellä. Reilun kolmen vuoden kuluttua 1.8.2016 astuu voimaan uusi perusopetuksen tuntijako. Sen vaikutukset opetuksen järjestämiseen kannattaa tarkastella ensin ennen kuin asetetaan lähinnä mielikuviin perustuvia tiukkoja rajoja.

Näiden perusteluiden vuoksi kannatan Johanna Karjulan muutosesitystä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pieni, koulu, kriteeri, kyläkoulu

Joulujuhlapuhe koulun joulujuhlassa

Lauantai 25.12.2010 klo 18:16 - Tuulia Ikkelä-Koski

Joulujuhlapuhe Haukkarannan koulun joulujuhlissa 18.12.2010

Hyvä Joulujuhlaväki!

Teillä oppilailla ja opettajilla on ollut tosi paljon mielikuvitusta, kun olette loihtineet taas ikimuistoisen joulujuhlan Lumi-teeman ympärille. Juhlat ovat Haukkarannan koulun vaikuttava perinne.  On ilahduttavaa huomata vuosi toisensa jälkeen, että perinne jatkuu. Juhlien luomiseen liittyy juuri sellaista oppimista, mikä jää mieleen. Siihen liittyy draaman opettamista, kommunikaatiota monella eri tasolla ja ennen kaikkea se on tapahtumaketju. Tuo tapahtumaketju sisältää lukuisia oppimistilanteita sisältäen vahvoja tunteita jännittämisestä, pelosta onnistumisen hyvän olon tunteeseen saakka. Draaman opetus onkin noussut nyt perusopetuksen kuumaksi perunaksi. Draama on taiteen muoto, jota käytetään parhaimmillaan keinona opettaa muillakin tunneilla kuin äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Sen opetus ei ole kuitattu vain suorittamalla jokin näytelmä. Se on tapa ilmaista elämää, itseä ja kommunikoida toisten kanssa. Parhaimmillaan sitä on joka päivä koulussa.

Kun mietin, mitä minulla tulee mieleen lumesta, olin itsekin yllättynyt. Mieleeni tuli paljon erilaisia asioita ja tunteita. Kauneutta, iloa, surua ja ennen kaikkea joulu. Moni lumeen liittyvä asia tai tunne on syntynyt jo lapsuudessa. Joulu ilman lunta oli kuin ruoka ilman suolaa. Mustasta joulusta puhuminenkin tuntui pahalta. Suomessa on suuri rikkaus, että luonto tarjoaa meille neljä vuodenaikaa kaikkine vaihteluineen. Saamme nauttia kesän lämmöstä, kunnon talvesta. Keväisin luonnon puhkeaminen ikään kuin uuteen eloon on aina elämys, samoin kuin syksyllä sen hiipuminen talviuneen. Jouluksi toivomme lunta, koska se on kaunista. Se tavallaan tekee luontoon joulusiivouksen. Lumi peittää alleen kuihtuneen kasvillisuuden. Se tuo valoa pimeyteen ja mahdollistaa paljon mukavaa tekemistä. Voi hiihtää, möyriä lumessa, tehdä lumilyhtyjä ja lumiukkoja, voi laskea pulkalla, lumilaudalla, kävellessä kuunnella lumen narinaa.

Oletko koskaan syönyt lunta? Ainahan lumen syömistä kielletään, mutta palautetaanpa mieliin, mikä ihana tunne lumen syöntiin liittyy. Ennen lumen syöntiä on laskenut mäkeä, hiihtänyt, peuhannut lumessa tai on tehnyt jotain muuta lystikästä lumessa. On tullut valtava jano. Vesipullo ei tullut mukaan, saatikka kuuma mehu. Siinä hetkessä on helppo ottaa vesihömpyt lumen muodossa kauhomalla käsin sitä suuhun. Näitä syvälle mieleen painuneita kokemuksia on meillä jokaisella.

Lumi tarjoaa jokaiselle aistille annettavaa, tarjoten kokemuksia ja syviä muistijälkiä aivoihimme. Lumi on tärkeä osa suomalaista elämää. Luonto tarjoaa sen meille lahjana ja kaiken kukkuraksi -ilmaiseksi.

Kiitos kuluneesta syksystä oppilaille, vanhemmille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle. Olette tehneet töitä oppimisen eteen. Kiitos!

Toivotan teille kaikille rauhallista Joulua ja erityisesti aikuisille haluaisin heittää yhden toivomuksen: Antakaa Joulunaikaan sisäinen lapsenne herätä henkiin: heittäytykää lumeen, tee vaikka lumienkeli ja löydä itsestäsikin lapsi. Lapsi on tärkeintä, mitä meillä on.

1 kommentti . Avainsanat: Joulujuhla, Haukkarannan koulu

Tulevaisuuden koulu?

Maanantai 22.11.2010 - Tuulia Ikkelä-Koski

Opetusministeriö julkaisi tässä kuussa työryhmän muistion "Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020: Parempaa laatua, te...

Tämä muistio on tehty mm. poliittisen päätöksen teon tueksi kehittämään tietoyhteiskunta-asioita. Työryhmällä oli kuusi tehtävää, joiden pohjalta työryhmä esittää vision koulutuksen tietoyhteiskunnankehittämisen tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä. Visio on:

"Suomalaiset koulut ja oppilaitokset ovat kansainvälisesti vertaillen edistyksellisiä

tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjiä. Ammattitaitoinen opetus- ja muu

henkilöstö sekä motivoituneet oppilaat ja opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan

ja oppimisen tukena laadukasta, ajanmukaista ja ekologisesti tehokasta tietoja

viestintätekniikkaa eri ympäristöissä. Oppijan ja yhteisöjen tueksi on luotu

joustavia palveluita, jotka edistävät elinikäistä oppimista. Vuorovaikutus ja muu

yhteistyö koulutuksen ja muun yhteiskunnan ja työelämän välillä on rikasta ja

avointa. Koulutuspalvelut, sitä tukeva hallinto ja päätöksenteko on järjestetty

tehokkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla."

 

Vision saavuttamiseksi muistiossa esitetään yhteensä 46 erilaista toimenpide-ehdotusta, jotka toivottavasti lähtevät elämään arjessa. Nostan tässä esille kaksi toimenpide-ehdotusta. Toinen niistä koskee oppilaiden ja opiskelijoiden osaamista ja toinen oppimisympäristöjen kehittämistä. Opetushallitusta ehdotetaan tuottamaan sellaista oppimateriaalia, joka tukee oppilaan osaamista tietoyhteiskunnassa. Yhdeksi materiaalin osa-alueeksi mainitaan työvälineohjelmien perushallinta. Se pitäisi sisällään kymmensormijärjestelmän hallintataitojen opettamisen materiaalin. Ajatus on kannatettava, koska tällä hetkellä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ei suoraan velvoiteta opettamaan kymmensormijärjestelmää perusopetuksen aikana. Tämä kuulostaa uskomattomalta, mutta näin on. On erittäin todennäköistä, että tämä asia korjataan seuraavassa opetussuunnitelma uudistuksessa.

 

Toinen raportista poimimani toimenpide-ehdotus koskee oppimisympäristön kehittämistä. Siinä ehdotetaan, että opetushallitus jatkaisi oppimisympäristöjen kehittämistä ja kehitystyön ohjausta. Opetushallitus on kuluvana vuonna käynnistynyt kuusi koordinaatiohanketta, joissa on yhtenä näkökulmana sosiaalinen media. Näiden koordinaatiotöiden tavoitteena on pedagogis-teknologisten toimintamallien ja työtapojen kerääminen, analysointi, mallintaminen ja levittäminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Mitä nämä ehdotukset antavat opetukselle tulevaisuudessa, jää nähtäväksi. Miten perusopetuksen oppilas hyödyntää Facebookia oppimisessaan, entä aikuisopiskelija twitteriä hankkiessaan uusia lähteitä osaamiselleen?

 

Vision ja toimenpide-ehdotusten lisäksi muistiossa esitetään jokaiselle toimijalle, olit sitten oppilas, opiskelija, vanhempi, opettaja, rehtori, päättäjä jne. oman henkilökohtainen haaste. Minulle kohdistuu kolme haastetta: vanhempana, rehtorina ja päättäjänä. Lupaan vanhempana tukea lapsiani yhteistyössä opettajien kanssa kasvamaan tieto- ja viestintätekniikan vastuullisiksi ja taitaviksi käyttäjiksi. Apulaisrehtorina otan haasteen vastaan lupaamalla tukea koulun opettajia kehittämään osaamistaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ja kehittää oppilaitokseni toimintakulttuuria yhdessä tekemistä tukevaan suuntaan. Päättäjänä lupaudun vastaamaan haasteeseen tukemalla koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurin ja johtajuuden muutosta. Edistän omalla toiminnallani innovatiivisten pedagogisten mallien käyttöönottoa sekä tieto- että viestintätekniikan hyödyntämistä oppimisen tukena.

 

Nähtäväksi jää, miten tämän raportin anti lähtee elämään koulutuksen arjessa tulevaisuudessa. Se on kiinni meistä kaikista toimijoista: oppilaista, vanhemmista, rehtoreista, opettajista, päättäjistä, yrityksistä, kulttuuritoimijoista ja julkisen hallinnon virkamiehistä. Moneenko näistä Sinä kuulut? Tsekkaa oma haasteesi raportista. Ottamalla itse kukin haasteen vastaan vaikutamme siihen, että koulutus kaiken kaikkiaan tarjoaisi parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tietoyhteiskunta, koulutus, muistio