Puheenvuoroni valtuuston talousarviokeskustelussa 26.11.2018

Maanantai 26.11.2018 klo 19:10 - Tuulia Kuntsi

Esi- ja perusopetusta ei jaeta perusopetuslaissa enää yleis- ja erityisopetukseen. Sen sijaan oppijalla on oikeus välittömiin tukitoimiin heti, kun oppiminen tai koulunkäynti kangertelee. Oppimisen ja koulunkäynnin tuesta puhutaan kolmiportaisena tukena.

Tuki voi olla muun muassa joustavat ryhmittelyt, eriyttäminen tai sopivan kokoinen opetusryhmä, tarvittaessa myös pienryhmä. Yhtenäinen perusopetus kuuluu kaikille ja tuen eri muotoihin on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Saako oppilaat monipuolista tukea Jyväskylässä?

Vuoden 2019 talousarvio-ehdotuksessa sivistyksen strategiaa toteuttavissa kehittämistoimenpiteissä sanotaan: ”Kolmiportaisen tuen toteutumisesta ja sen seurannasta tehdään selvitys ja sen pohjalta tuen palveluiden toimintasuunnitelma tuleville vuosille.”

Tämän vuoden taloussuunnitelmassa sanotaan: ”Oppimisen tuen rakenteiden ja toimintamallien selvittäminen jatkuu. Selvityksen perusteella laaditaan oppimisen tuen kehittämissuunnitelma, jota lähdetään toteuttamaan tulevina vuosina.”

Tämä kuulostaa siltä, että vuodesta toiseen puhutaan suunnitelman teosta, muttei sitä kuitenkaan tehdä.

Nyt on todella tärkeää, että tämä selvitys vihdoin ja viimein tehdään pikimmiten ja varmistetaan, että tukea tarvitsevat oppilaat saavat tukea.

Olisin halunnut, että sivistyslautakunta olisi kohdentanut subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaamisen purkamiseen käytettävän rahan mieluummin perusopetuksen oppilaiden tukeen. Ideaali tilanne on, että koko varhaiskasvatus on maksuton ja ilman rajauksia. Mutta nyt, kun joudumme arvottamaan tärkeitä asioita, satsaisin perusopetuksen oppilaan tukeen. Jo nyt, tällä hetkellä, varhaiskasvatuksessa joka ikinen lapsi saa olla 20 tuntia viikossa, siis täsmälleen yhtä paljon kuin 1. ja 2. luokkalaiset ovat koulussa viikossa.

Resurssien kohdennukset perusopetukseen ovat välttämättömiä. Oleellisia kysymyksiä toiminnallisia tavoitteita silmällä pitäen ovat:

  1. Toteutuuko oppilaan oikeus saada tukea?
  2. Onko annettava tuki suunnitelmallista?
  3. Saako oppilas tukea heti tuen tarpeen ilmaantuessa?

Miksi tukea tarvitaan?

Siksi, että osalla oppilaista opiskelu kangertelee niin, etteivät he saavuta perustaitoja. Osa oppilaista syrjäytyy jo siksi, ettei osaa lukea. Näin sivistyskaupungissa ei voi olla. Laittaisin ensin tämän kuntoon ja vasta sitten tarjoaisin varhaiskasvatukseen enemmän kuin 20 tuntia viikossa. Molemmat ovat lasten oikeuksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kolmiportainen tuki, perusopetus, valtuusto, talousarvio, Jyväskylä

Kuituverkkoa Jyväskylään? -puheenvuoroni

Maanantai 26.3.2018 klo 19:03 - Tuulia Kuntsi

Puheenvuoroni Jyväskylän valtuuston kokouksessa 26.3.2018 liittyen "Keskustan valtuustoryhmän ja Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite laajakaistaverkon toteuttamisesta Jyväskylään" 

Tammikuussa valmistunut ”Jyväskylän runkoverkkosuunnitelma” on hyvä. Siinä on suunniteltu kuituverkko koko Jyväskylään jaettuna se viiteen eri suunnittelualueeseen. Suunnitelman mukaan lähin rakennettava linja tältä paikalta sijaitsee suoraan vajaan kolmen kilometrin päässä Keskuspaloaseman nurkilla. Kyse ei ole siis ainoastaan maaseudun vaan koko Jyväskylän verkosta. Kustannukset olisivat noin 27 miljoona euroa, josta valtion tuki on 6 miljoonaa ja kaupungin tuki 6 miljoonaa. Ei paha.

Kuitenkin aloitteen vastauksessa todetaan, että

”…kaupunki ei lähde toteuttamaan laajakaistahankkeita vaan luottaa siihen, että mobiiliverkkojen kapasiteetti laajenee teleoperaattoreiden käyttöön ottamien uusien tekniikoiden myötä.”

On hyvä tunnistaa se tosiseikka, että tämä lause on täysin ristiriidassa, mitä valtakunnassa asiasta ajatellaan, tiedetään ja mitä sen eteen tehdään muualla.

Sähköisten eli digitaalisten palveluiden kehittyminen ei etene, jos kuituverkkoa ei rakenneta. Langattomalla verkolla pystytään kattamaan osa alueesta, mutta kaupallisten operaattoreiden rakentamisen periaatteilla jää väistämättä osa haja-asutusalueesta rakentamatta ja digipalvelut siis saamatta.

Tutkimus, johon olemme aloitteessamme viitanneet, suosittaa, että kuntien tulisi elinkeinopolitiikassa kiinnittää entistä enemmän huomiota tietoliikenneyhteyksien merkitykseen aluekehityksessä. Jyväskylä jää kehityksestä jälkeen, jos kuituverkon rakentaminen ei etene. Aivan varmasti jokainen tässä salissa liputtaa lähiruuan ja ylipäätään lähituotannon puolesta. Mutta kuinka Jyväskylässä voi tuottaa ruokaa tai muutenkin yrittää, jos yhteydet eivät toimi emmekä vieläkään linjaa infran rakentamista?

Siitä huolimatta, että aikamme megatrendi on kaupungistuminen, Jyväskylässä on todella suuret edellytykset toimia laajalti: niin maaseutua kuin tiiviimmänkin asumisen alueita. On surullista, jos näemme Jyväskylän kaupunkina ja maaseutuna niin, että rajaamme aina maaseudun elinvoimaisuuden ajatustemme, kehittämisen ja mahdollisuuksien ulkopuolelle. Erikoista on, että Jyväskylä on suuri maa- ja metsätalouskunta eikä Jyväskylä millään lailla panosta elinvoimaan sillä saralla.

Emme todellakaan ole rahjaamassa kaapelia jokaiseen mummon mökkiin. Ei, vaan olemme huolissamme infran rakentumisesta koko kaupungissa, koska ”nopeat tietoliikenneyhteydet vaikuttavat tutkitusti positiivisesti työllisyyteen sekä myös muihin elämänlaadun asioihin (terveyspalvelut, koulutus, sosiaaliset suhteet).”

Nyt ilmeisesti pelätään, että laajakaistan urakoinnin tarjoajia ei olisi kuin Kuuskaista. Kannatan tämän aloitteen palauttamista uudelleen valmisteluun sillä saatteella, että laaditaan periaatepäätös kuituverkon laajuudesta runkoverkkosuunnitelman mukaisesti, mutta kuka sen urakoi, voi vielä jäädä avoimeksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laajakaista, kuituverkko, jyväskylä

Miten Pisa15 näkyy Jyväskylässä?

Keskiviikko 14.12.2016 - Tuulia Kuntsi

__bubbles___by_chiri_chiri.jpg
Tänään kokoontuu Jyväskylän Sivistyslautakunnan kokous ja yhtenä käsiteltävänä asiana on Kasvun ja oppimisen käyttötalous vuodelle 2017.

Syvä huoleni liittyy viime viikolla julkistettuun Pisa15-raporttiin ja Jyväskylän Kasvun ja oppimisen käyttötaloussuunnitelmaan vuodelle 2017.

Pisa-tulokset ovat heikentyneet, mutta nuorisomme on varsin osaavaa kansainvälisesti. Tutkimus osoitti kuitenkin, että Suomen perusopetuksen jo kymmenien vuosian ajan vahvuutena ollut tasa-arvo säröilee, kuten Pisa15 raportti kuvaa:

” Ensimmäistä kertaa suomalaisenkoulutuspolitiikan kivijalka, alueellinen tasa-arvo, säröilee.”

Tutkimuksen mukaan Länsi-Suomi ja Itä-Suomi ovat muuta maata heikoimpia. Jyväskylä kuuluu tutkimusotannassa tuohon Länsi-Suomen alueeseen ja siitä syystä on hyvä tarkastella, mitä Pisa15-raportti ehdottaa tehtäväksi:

”Suomalaiseen oppimistulosten heikentyminen johtuu suurelta osin heikkojen oppilaiden osuuden kasvusta. Näitä heikommin menestyviä oppilaita pyritään Suomen kouluissa tukemaan kolmiportaiseen tukeen kuuluvien erityis- ja tukiopetusten avulla. Heikosti osaavien osuuden voimakas kasvu viittaa siihen, ettei näiden oppilaiden tarvitsema yksilöllinen oppimisen tuki ole enää riittävää. Olisi tärkeää selvittää pikaisesti, missä määrin muun muassa kansalliset ja paikalliset säästötoimet ovat heikentäneet koulujen edellytyksiä huolehtia eniten tukea tarvitsevista oppilaista. Ovatko säästötoimet kohdistuneet esimerkiksi erityisopetuksen voimavaroihin, kouluavustajien palkkaamiseen tai muihin erityistuen onnistumisen edellytyksiin? Tärkeää olisi tietää nykyistä täsmällisemmin myös alueiden ja kuntien välisistä eroista erityisen tuen järjestämisessä ja sen resursoinnissa.”

Kokonaisuudessaan Pisa15 raportti on luettavissa täältä.

Kolmiportainen tuki on verrattain uusi lain määräämä käytänne perusopetuksessa eikä siten ole ihme, ettei se kaikkialla toimi odotetulla tavalla. Mielestäni Kasvun ja oppimisen käyttösuunnitelmaa kannattaisi nyt vielä miettiä Pisa15-tulosten valossa. Oppimisen tuesta on käyttösuunnitelmassa kerrottu näin:

”Oppimisen tuen rakenteiden ja toimintamallien kehittäminen ja tähän liittyvän henkilöstön osaamisen kehittäminen jatkuu.”

Olen täysin samaa mieltä edellisestä kuvauksesta ja se ohjaa ensi vuoden toimintaa, mutta olisiko nyt hyvä kuvata tarkemmin, mitä se tarkoittaa? Tärkeää on, että tuemme niitä, jotka tukea tarvitsevat oikea-aikaisesti. Liputan vahvasti uusien käytänteiden, esimerkiksi joustavien ryhmittelyjen puolesta enkä missään nimessä ole haikailemassa takaisin vanhoihin perinteisiin. Koulutuksellista tasa-arvoa luodaan nykytilanteessa uusin eväin ja keinoin. Uusia avauksia on tarpeen tehdä ja tukea jo käynnissä olevia kokeiluja, mutta on tärkeää ilmaista koulutuspoliittinen tahtotila. Toivon, että Pisa15-raportin ehdotukset näkyvät jo Jyväskylän Kasvun ja oppimisen käyttösuunnitelmassa 2017 eikä vasta vuoden kuluttua.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pisa, Jyväskylä, Kolmiportainen tuki, Perusopetus

Jyväskylän talousarvion laadinta nykyaikaan: sanelusta osallistamiseen

Tiistai 20.9.2016 klo 18:53 - Tuulia Kuntsi

Keskustelu Jyväskylän kaupungin ensi vuoden talousarviosta käy vilkkaampana ja mielenkiintoisempana kuin vuosiin, eikä syyttä. Jyväskyläläisillä on tunne siitä, että talousarvio sanellaan ylhäältä ja nyt ollaan tekemässä yltiöpäisen tyhmiä päätöksiä. Iloitsen siitä, että jyväskyläläiset ovat valveutuneita: seuraavat, mitä on tapahtumassa ja esittävät mielipiteitään.

Syksyn mittaan talousarviokeskustelun vauhti vain kiihtyy, kun valmisteluprosessi etenee vaiheesta toiseen. Ensimmäinen vaihe viidestä on kohta takana. Valtuusto linjasi kaupungin talouden tasapainottamisohjelman valtuustokauden alussa. Tuossa jo kerran rukatussa linjauksessa tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2017 vuosikatteen tulee vastata poistoja eikä lainakanta saa enää lisääntyä. Tämä linjaus ja ennusteet mm. pienentyneistä verotuloarvioista ovat luoneet talousarviolle numeraaliset raamit, joiden pohjalta virkamiehet ovat virkatyönään tuoneet esille, mitä raami käytännössä tarkoittaa. Nuo luvut ovat syystäkin herättäneet vilkkaan keskustelun. Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden leikkausuhat hirvittävät kaikkia osapuolia: kaupunkilaisia, isiä, äitejä, lapsia, nuoria, vanhuksia, virkamiehiä ja jopa päätöksen tekijöitä. Keskusteluissa on epäilty, ajattelevatko päättäjät ylipäätään yhtään mitään? On esitetty, että otetaan lisää halpakorkoista lainaa ja säilytetään palvelut. Huoli erityisesti lapsista ja nuorista on suuri. Nämä kysymykset ja ehdotukset ovat erittäin tervetulleita juuri nyt, kun talousarvioprosessin toinen vaihe käynnistyy.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun voi aavistella, että tänä syksynä käydään kova poliittinen keskustelu siitä, miten palvelut rahoitetaan, jotta leikkaukset vältetään. Miten tulopuolta saadaan menoja vastaavaksi? Nostetaanko veroprosenttia? Jos veroprosenttia korotetaan, miten käy imagolle, entä ostovoimalle? Mitä palvelumaksuja korotetaan? Jos korotetaan palvelumaksuja, onko oikein, että maksut koskettavat vain tiettyä osaa kaupunkilaisia? Mikä on yhteisön vastuu vai onko sitä ollenkaan? Jos ratkaisua rahoituksen järjestämiseen ei löydy, kysymyksiksi nousee: Pidetäänkö kiinni valtuustosopimuksesta saattaa talous kuntoon? Kenen palveluita karsitaan? Kummoinen veikkaajakaan ei tarvitse olla, jos ryhtyisi arvaamaan, millaisia vastauksia näihin kysymyksiin eri poliittiset ryhmät antavat. Toivon kuitenkin syvän yhteisymmärryksen säilyvän talouden tasapainottamisessa ja keinojen etsimisessä. Ehdotukset lainanoton lisäämisestä vaikuttavat lyhytkatseisilta. Lainanottoa pitää nimenomaan hillitä, koska odotettavaa on, että tulee se päivä, kun korot nousevat. Vastuullista päätöksentekoa on ennakoida.

Talousarvio elää syksyn aikana. Virkamiestyöskentelyn ja lautakuntakeskustelun jälkeen kaupunginjohtaja esittää oman näkemyksensä, jonka jälkeen poliittiset ryhmät kommentoivat sitä ja muodostavat oman näkemyksensä, jotka tuodaan esille mm. valtuustossa lähetekeskustelussa. Tämän jälkeen kaupunginhallitus käsittelee talousarviota. Noiden keskustelujen jälkeen kaupunginhallitus esittää talousarvion valtuustolle ja päätöksenteko sinetöityy kaupunginvaltuustossa marraskuun lopussa. Näin on totuttu aina tekemään, mutta mitä voisi tehdä toisin?

Talousarvion laatiminen on työtä, jossa arvokeskustelulla olisi enemmänkin tilaa. Tällä hetkellä sitä käydään lehtien mielipideosastoilla, sähköposteissa, some-areenoilla jne. Riemuitsen näistä keskusteluista ja ehdotankin, että talousarvion laatimisessa tietoisesti osallistettaisiin kaupunkilaisia suunnitelmallisesti ja yhteisöllisyyttä luoden pohtien mm: mitä voisi tehdä toisin talouden reunaehtoja unohtamatta? Mikä on parasta hyvinvoinnin rakentamisessa?

Osallistaminen on demokratiaa ja yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Se on vuorovaikutusta, ei sanelemista eikä myöskään toiveiden tynnyreiden täyttämistä. Varsin usein osallisuus ymmärretään erittäin kapea-alaisesti rajaten se esimerkiksi äärimmillään vain äänioikeuteen. Mielestäni on perin vanhanaikaista ajatella, että osallistaminen on vain tietty muodollisuus ja sekin vaivalloista. Tänä päivänä meillä olisi käytettävissä vaikka mitkä keinot osallistaa kuntalaisia, palveluita käyttäviä, palveluiden työntekijöitä jne.

Ehdotankin, että viimeistään seuraava talousarvioprosessi laaditaan aidosti Jyväskylän strategian arvostuksien ja periaatteiden mukaisesti, jotka ovat:

  • Yhdessä tekeminen ja osallisuus lisäävät luottamusta. Ne liittyvät luontevasti asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja toiminnan toteuttamiseen. Toimimme avoimesti ja vastuullisesti.
  • Rohkeus ja luovuus antavat uskallusta muuttua, muuttaa, etsiä ja kokeilla.
  • Välittäminen on huolenpitoa omasta kunnosta ja terveydestä, läheisistä, ympäristöstä ja huomisesta.

Uskon vahvasti, että aidon osallistamisen kautta löydämme uusia mahdollisuuksia, avauksia ja sisältöjä toimintaamme. Ylhäältäpäin sanelun toimintakulttuuri on auttamatta todettava aikansa eläneeksi ja olemme astumassa, toivottavasti, kohti uutta aikaa ja tapaa toimia.

 Share |

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyväskylä talousarvio 2017, palvelut, osallistaminen

Eläköön puurakentaminen

Torstai 2.10.2014 klo 8:20 - Tuulia Ikkelä-Koski

Viime viikolla nousi harjaan Suomen korkein puukerrostalo Jyväskylän Kuokkalassa. Samalla rakennus, nimeltään Puukuokka, on Euroopan suurin puutilaelementti-rakennus. Rakennus on noussut Kuokkalan kirkon välittömään läheisyyteen saman arkkitehdin pöydältä, mikä näyttää paikan päällä silmiä hivelevältä. Puukuokassa leikitellään myös vaalean ja tumman vuoropuhelulla: julkisivusta osa on tummaksi maalattua kuusta ja osa käsittelemätöntä lehtikuusta, jonka on tarkoitus ajan patinoida. Rakennus näyttää jo nyt telineistä ja pressuista huolimatta erittäin sopivalta juuri siinä paikassa, missä se sijaitsee.

puukuokka_harjannostajaispaivana.jpg

 

Viime vuoden maaliskuussa Jyväskylän valtuusto kävi mielenkiintoisen keskustelun, kun tämän korttelin asemakaavamuutosta oltiin päättämässä. Tarkemmin kaava-asiaan voi tutustua kaupungin sivuilla esim. valtuuston pöytäkirjassa. Valtuuston kokouksesta mieleeni on jäänyt mielenkiintoinen keskustelu koskien asemakaavamuutosta. Keskusteluissa mm. puurakennuksia pidettiin sopimattomina kivirakennusten keskellä. Muistan ihmetelleeni tuota käsitystä. Vasta myöhemmin, kun rapsutin asian pintaa hieman syvemmälle, ymmärsin, että kyseessähän oli betoni- ja puurakentamisen vastakkainasettelu varsin mielenkiintoisella tavalla. Ikäänkuin betonirakentaminen olisi ainut oikea tapa rakentaa Jyväskylälle ja sijaa puurakentamiselle kerrostaloissa ei sallittaisi. Näen tällaiset vastakkain asettelut erittäin epämiellyttävinä ja jopa vanhanaikaisina. On aika myöntää, että puurakentaminen saa jalansijaa kerrostalorakentamisessa ja toivon mukaan myös julkisessa rakentamisessa yhä enemmän. Siitä huolimatta on tilaa myös muille.

Itse toivon, että puurakentaminen saisi yhä enemmän jalansijaa, koska se jättää huomattavan paljon pienemmän hiilijalanjäljen. Rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljestä puolet muodostuu sen rakenteesta. Puulla on betoniin tai muuhun kiveen nähden huomattavan paljon pienempi hiilijalanjälki. Itse olin todella yllättynyt, kun luin artikkelia globaaleista eniten hiilijalanjälkeä jättävistä teollisuudenaloista. Minua ei yllättänyt kaksi ensimmäistä sijaa, jotka kuuluivat öljy-jalostamoyhtiöille, mutta kolmas sija kuului sementtiteollisuudelle. Siitä lähti sukellukseni puurakentamisen syövereihin, eikä paluuta sen resurssiviisauden vuoksi.

Kiitän lämpimästi Lakeaa, joka on hankkeen toteuttaja, kaikkia rakentajia ja suunnittelijoita. Erityisesti kiitän Arkkitehtitoimisto OOPEAA (ent. arkkitehtitoimisto Lassila &Hirvilammi). Kaupungin näkökulmasta katsoen tavoite on toteutunut. Kuokkalaan on noussut tavoiterakennus, joka on itsessään arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja se sopii ympäristöönsä kuin nenä päähän. Mielenkiintoista on nähdä, miltä koko korttelin näyttää, kun kaikki rakennukset valmistuvat. Ilolla ja ylpeydellä voinkin todeta, että Jyväskylään on noussut Suomen korkein puukerrostalo, joka on kuusta.

Share |

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: puurakentaminen, hiilijalanjälki, Puukuokka, Jyväskylä

Nuorten osallisuus Jyväskylän päätöksenteossa -puheenvuoroni valtuustossa

Maanantai 1.9.2014 klo 21:35 - Tuulia Ikkelä-Koski

Voisi luulla, että valtuuston esityslistojen lukeminen liitteineen on tylsääkin tylsempää hommaa. Niin ei kuitenkaan ole. Tämän iltaisella listalla oli tarina siitä, miten arvostamme nuoria ja kuinka haluamme heidän osallistuvan päätöksentekoon.

Esityslistan liitteistä ilmenee, että asenne eri lautakunnissa nuorten osallistumiseen lautakunnan toimintaan vaihtelee. Lautakunnista Kulttuuri- ja liikuntalautakunta vaikuttaa olevan edistyksellinen ja näyttää siltä, että he ottavat nuoret osalliseksi työskentelyyn varauksetta.  Kaupunkirakenne lautakunnankin päätöksestä kiittelen.

Sitten esityslistan liitteiden tarina muuttuu. Sivistyslautakunta ja peruspalvelulautakunta toivottavat nuoret tervetulleeksi, mutta päätökset ovat selkeästi varauksellisia. Viesti on se, että kokeeksi otetaan teidät osittain mukaan. Mielelläni olisin ollut kärpäsenä katossa seuraamassa keskusteluja. Toivon, että nuorten osallisuus nähdään tämän päivän juttuna. Aika, jolloin tie lautakuntiin eteni kioskin pitämisen ja poliittisen polun tallaamisen kautta on ohi.

Meillä Jyväskylässä on todella upeita lapsia ja nuoria. Toivon, että kaikki me poliittiset päätöksentekijät kunnioittaisimme heitä. Haluaisin, että kunnioittaminen näkyisi siten, että aidosti haluaisimme heidät mukaan lautakuntien toimintaan. Ei tyyliin ”annetaan pikkuisen kokeeksi” vaan viestitään, että: "aivan aikuisten oikeesti haluamme teidät pöytämme äärelle".

Jotta lautakunnat kohtelisivat nuoria samoin, esitän vastaehdotuksen, joka mukailee kulttuuri- ja liikuntalautakunnan päätöstä: ”Lautakuntiin kutsutaan yksi Jyväskylän nuorisovaltuuston keskuudestaan valitseman 15 vuotta täyttäneen edustajan ja hänelle varaedustajan läsnä- ja puheoikeudella kokouksiinsa kuluvan valtuustokauden loppuun saakka."

-Puheenvuori koski valtuuston 72. pykälää; Caius Forsbergin ym. valtuustoaloite nuorisovaltuuston ja lautakuntien edustajien vuosittaisista tapaamisista Jyväskylän kaupungissa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: osallisuus, nuorisovaltuusto, Jyväskylä valtuusto

Tourujoen farssi -uoman päättämisen vaikeudesta

Tiistai 13.5.2014 klo 0:09 - Tuulia Ikkelä-Koski

Jos Luontoäiti voisi nauraa ääneen, se tapahtuisi nyt. Sitä huvittaisi pikku ihmispolosten kiistely siitä, mitä Tourujoelle tehdään. Tuon farssin rooleissa ovat tavan kaupunkilaiset, virkamiehet ja luottamusmiehet, minä mukaan lukien. Juonen kulku on ollut Luontoäidille hilpeää seurattavaa, koska siinä on ollut käänteitä, väänteitä ja jopa salamyhkäisyyksiä yllin kyllin. Rooleissa olleiden henkilöiden tarkoitusperiä ja vaikuttimia on kilvan arveltu ja jopa tosinakin pidetty. Kättä ei ole väännetty, mutta mittelöä on käyty siitä, kuka tietää mitä mistäkin ja kenen sana on se, joka painaa. Nyt tunnen jo kolahduksen omalla kohdallani. Tämän farssin eri näytöksissä olen saanut huomata, että osa rooleissa olleista pesee käsiään vastuusta ja on valmis vyöryttämään pallon toiselle virkamiehelle tai viimekädessä päättäjälle, luottamusmiehelle. Minä saankin olla yksi niistä 67 valtuutetusta, jotka kantavat vastuun siitä, missä vesi virtaa Tourujoessa ja mitä vaikutuksia sillä on vielä sadan vuoden kuluttua.

Eilen, maanantaina 12.5, kaupunginhallitus laati esityksen Tourujoen uomavaihtoehdosta valtuustolle, joka päättää asiasta viikon kuluttua. Kannatin 0+ vaihtoehtoa, koska se mahdollistaa myös pitkän uoman toteutuksen, jos se osoittautuukin eri selvityksissä parhaaksi luonnon kannalta. Surullisinta tässä päätöksenteossa on ollut se, etten ole saanut kaikkia mahdollisia selvityksiä päätöksentekoni perusteeksi, koska kaikesta ei vielä tiedetä. Tai jos olen saanut tietoa toisaalta, niin toisaalta se on ammuttu alas. Nyt jos koskaan, olisin toivonut alun alkaen virkamiesvalmisteluun sellaista kokoonpanoa, mikä olisi koostunut eri alojen asiantuntijoista, myös vesistöosaajista. Joudumme tekemään päätöstä, kun kaikki tuon alueen vesistöön liittyvät selvitykset eivät ole edes valmiita.

Päätöksenteon tueksi laaditut euromääräiset laskelmat ovat vaihdelleet ja minun on vaikea luottaa niihin. Esitetyissä laskelmissa on kuluvyörytyksiä, mutta laskelmien pitävyyttä voi kritisoida, koska niistä puuttuu oleellisia summia. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon voimalaitoksen mahdollisesta alasajosta saamatta jääneet tulot, muttei siihen kohdistuvia kustannuksia, jotka jäävät toteutumatta. Laskelmat painavat päätöksenteon vaakakupissa todella paljon. Varsinkin nyt, kun niukkuutta leikataan, jotta talous saataisiin tasapainoon. Päätöksentekoon luo painetta myös se, että suunnittelun aikaikkuna on sulkeutumassa, koska kunnallistekniikkaa pitää päästä rakentamaan tulevana kesänä Kankaan alueelle. Nyt kuitenkin edellytetään, että suunnittelu etenee niin, että myös pitkä uoma on toteutettavissa myös myöhemmin. Hyvä niin.

Tourujoen ekologista alennustilaa pitää yllä vesivoimalaitos. Sen jatkoon liittyvistä ratkaisuista kaupunginhallitus antaa erillisen konserniohjeen Jyväskylän Energialle Tourujoen kokonaisselvityksen valmistuttua. Voimalaitos tuottaa energiaa vuodessa sen minkä Keljonlahden voimalaitos tuottaa noin 10 tunnissa. Jos missä, niin tässä asiassa kannattaisi keskittää ja kohdentaa voimavaroja sinne, missä se on järkevintä. Vesivoimalaitokseen tulisi investoida, jos sen ajatellaan toimivan jatkossakin. Toisaalta kaupunki on juuri investoinut Keljonlahteen, sillä seurauksella, että talous on lähes kuralla. Tätä kokonaiskuvaa katsoessa en voi kuin hämmästellä, jos joku haluaa vielä vesivoimalaitokseen satsata. Kun konserniohjauksen aika tulee, kantani sitä varten on jo valmis.

Olen asunut koko lapsuuteni, nuoruuteni ja osan aikuisiästäni tuon vesistön äärellä, mistä vesi kertyy Tourujoelle. Muistan jokavuotiset tulvat Makkarajoella, kun vesi peitti osan peltojen pientareista ja pajukoista, mahdottomat melontakelit ja padon, joka rakennettiin Autiojokeen. Nämä tekijät ovat yhä edelleen niitä, jotka vaikuttavat Tourujoen tilaan ja toisinpäin. Koko Tourujoen yläpuolisen vesistön tila alkaen Luonetjärvestä tullaan tarkastelemaan ja selvittämään Luonetjärven säännöstelyntarpeet. Tässä työssä vastuutaho on ELY-keskus ja se toimii yhteistyössä säännöstelylupien haltijoiden kanssa. Toivon mukaan sen pöydän äärelle kootaan kaikki mahdolliset tahot, ettei farssi jatku. Kukaan ei jaksa nauraa näytöksestä toiseen, ei edes Luontoäiti. Seuraavan näytöksen tyylisuunnan voisi vaihtaa. Dokumentti voisi maistua kaikille osapuolille: eri rooleissa oleville ja koko suurelle yleisölle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tourujoki, Jyväskylä; Kangas, uoma

Tuikku Eduskuntaan

Lauantai 12.4.2014 klo 20:00 - Tuulia Ikkelä-Koski

Keski-Suomen Keskusta nimesi minut ja 9 muuta ehdokkaiksi Eduskuntavaaleihin 2015. Kiitän luottamuksesta.

Edellisissä vaaleissa olin ehdolla ensimmäisen kerran. Kokemus osui Suomen poliittisen historian yhteen mielenkiintoisimpiin kohtiin. Perussuomalaisten Jytky hetkautti, kun kansa puhui. Siitä huolimatta sain ääniä enemmän kuin Jyväskylän kaupunginteatteriin mahtuu katsojia. Olen edelleen liikuttunut siitä luottamuksesta, jonka silloin sain kokea.

Kuten edellisellä kerralla, niin on nytkin: en toiminut yksin. Minulla oli loistava taustajoukko ja niin tulee olemaan tälläkin kertaa. Toivon entiset tukijat uudelleen ja uudet mitä lämpimästi mukaan tiimiin, joka laittaa pyörät pyörimään ilolla.

Nyt kuitenkin vedetään happea. Kampanjan miettiminen alkaa vasta kesällä. Toukokuussa on EU-vaalit ja toivon, että yhä useampi suomalainen innostuu niistä. Keski-Suomen Keskustalla on ensimmäistä kertaa oma ehdokas, Petri Honkonen. Hänenstä löydät lisää täältä. Kaikki Keskustan ehdokkaat löydät täältä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 2015, Jyväskylä, Keskusta