Metsien hakkuista

Sunnuntai 17.3.2019 klo 18.39 - Tuulia Kuntsi

Nykyistä puun käyttöä voidaan vielä hieman kasvattaa. Merkitys korostuu nuorten kasvatusmetsien hakkuiden lisäämisellä. Mitä paremmassa kunnossa ja mitä paremmin metsät kasvavat, sen tehokkaammin ne torjuvat ilmastonmuutosta. Puunkäyttö ja hakkuut ovat Suomessa niin hyvin tutkittu ja hoidettu, että tästä ammattitaidosta voisi tehdä suomalaisen merkittävän vientituotteen.

Mikäli Suomessa hakkuumääriä rajoitettaisiin, se ei poistaisi globaalisti raakapuun tarvetta. Silloin hakkuut vain siirtyisivät vastuullisesti heikommin hoidettujen valtioiden metsiin, jossa ei ole taustalla samanlaista tutkimustyötä ja lainsäädäntöä kuin Suomessa. Ääritapauksessa esimerkiksi sademetsiin.

Suomen ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen tulee perustua tutkimustietoon, jossa puolueettomasti arvioidaan metsien hyödyntämisen kokonaisvaikutuksia niin metsien kasvun, metsien käytön ja puun käytön näkökulmasta. Metsien hoidon menetelmät kehittyvät ja myös se on merkityksellistä, mihin kasvatettu ja korjattu puu käytetään. Jos puuta käytetään esimerkiksi rakentamiseen, hiili varastoituu kymmeniksi tai sadoiksi vuosiksi. Puulla voidaan korvata muovia, esimerkiksi styroxia ja muovipohjaisia tekstiilikuituja. Suuntaus on erittäin hyvä, mutta oleellista on, että tähän tuotantoon käytetään puun sivuvirtoja ja että kulutuksessa suunta muuttuisi nopeasti kertakäyttöisestä pitkäaikaiseen käyttöön ja edelleen kierrätettäväksi.

Kyseenalaistan kantojen noston, koska kannot voisivat toimia hiilivarastoina. Päätehakkuualueilta nostetaan edelleen kantoja energialaitosten käyttöön. Sillä on hyvätkin puolensa, mm. metsäpatologian kannalta. Mutta suurin osa kannonnostokohteista ei ole siltä kannalta perusteltavissa. Järeä havupuun kanto säilyy maassa vuosikymmeniä, näin toimien hiilivarastona.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsien hoito, ilmastonmuutos, hiilivarasto