Tuulian Asiaa koulusta -blogisarjan osa 3b

Sunnuntai 20.3.2011 klo 21:07 - Tuulia Ikkelä-Koski

Seuraavan vaalikauden aikana Suomen perusopetus linjataan. Lainsäädännön tasolla määritellään uusi tuntijako ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet uusitaan. Opetuksen sisältö ja tavoitteet määritellään. Näillä muutoksilla vaikutetaan perusopetukseen 2030 -luvulle saakka, joten ei ole turhaan sanottu, että tulevat vaalit ovat koulutusvaalit.

Millaisilla eväillä lähestymme perusopetuksen muutosta? Muutosta linjattiin jo nykyisellä hallituskaudella, mutta esitys kariutui Keskustan ja Kokoomuksen välisiin ristiriitoihin. Uudistuksessa tavoiteltiin enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa alun perin määriteltiin. Nyt on mielenkiintoista, miten uusi hallitus määrittelee perusopetuksen uusimisen. Toivottavasti siinä huomioidaan keskeisesti työhyvinvointi, niin oppilaiden kuin henkilöstön. Käytännössä se rakentuu työrauhasta, motivaatiosta ja turvallisesta työympäristöstä, joka on yhteisöllinen ja terve myös sisäilmaltaan. Myös koulutuksen tutkimus ja arviointi viitoittaa, mitä hallitusohjelmaan tulisi kirjata.

Viime vuoden lopulla julkaistiin PISA –tutkimuksen vuoden 2009 ensitulokset. Siinä on todettu kaksi tasa-arvoon liittyvää erittäin huolestuttavaa asiaa. Ne liittyvät alueelliseen ja sukupuoliseen tasa-arvoon. Alueellinen tasa-arvo on huolestuttava siksi, että tutkimustuloksen signaali osoittaa, että perusopetus ei olekaan niin tasalaatuista kuin on aiemmin ollut. Osaamisen tulokset eri puolella Suomea ovat erilaisia. Se herättääkin kysymyksiä:

  • Miten paikalliset erot ovat syntyneet?
  • Korreloiko alueelliset erot kuntakohtaisten oppilaskustannusten kanssa?
  • Saako opettajat täydennyskoulutusta eri tavalla eri paikkakunnilla?
  • Selittyykö tulokset sosioekonomisilla taustatekijöillä?

Kysymyksiä herää paljon ja näihin saadaan vastauksia, kun ensituloksia analysoidaan tarkemmin.

Alueellisissa eroissa huolestuttavaa on, että juuri Väli-Suomessa, johon Keski-Suomikin kuuluu, poikien lukutaito on heikompi kuin OECD-maiden keskiarvo. Se on jo uhka syrjäytymiselle. Miten tämä huomioidaan koulutuspoliittisissa linjauksissa?

Sukupuolta koskevat tulokset Suomessa ovat huolestuttavia, koska Suomessa tyttöjen ja poikien välinen osaamisen ero oli suuri OECD-maissa. Tämän tuloksen pitää herättää meidät miettimään yhä uudelleen opetusmenetelmiä ja koulujen toimintakulttuuria erityisesti nyt. 

Perusopetuksessa on tällä hetkellä 546000 oppilasta, siis 10% väestöstämme. Tämän palvelun suunnittelu on äärimmäisen tärkeä asia niin koulutuksen, itse oppilaan kuin työelämän kannalta. Tänä keväänä tullaan linjaamaan asioita, joilla on vaikutusta ympäri Suomen ja pitkään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opetus, hallitusohjelma, PISA