42+ faktaa TuikustaMaanantai 18.3.2019 klo 10:06 - Tuulia Kuntsi Syntymäpäiväni kunniaksi kokosin 42+ eli 53 faktaa minusta ikävuosien mukaan. Yksi fakta per vuosi. Vaikuttaa paljolta, mutta loppujen lopuksi olisihan faktoja enemmänkin. :-) Tuulia, Tuikku Kuntsi on:
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit, Tuulia, Kuntsi, 42, Keski-Suomi |
Yksinkertaisten asioiden vaalikoneMaanantai 4.3.2019 - Tuulia Kuntsi Redanredan haastoi vastaamaan ”Yksinkertaisten asioiden vaalikoneeseen”. Otin kopin ja vastasin kysymyksiin. Vastaukset kysymyksiin:
Vaalikoneen vastaukset on myös videoitu ja video lisätään tänne. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalikone, eduskuntavaalit, |
Kaikki oppii, konstit ovat vain monetPerjantai 1.3.2019 klo 10:24 - Tuulia Kuntsi Koulutuksessa pidän tärkeänä sitä, että kaikki oppii, konstit vain ovat monet. Kukaan ei ole oman onnensa seppä. Apua tarvitsevan tulee saada apua. Kansanedustajana vahvistaisin koulutusta varmistaen, että peruskoulussa jokainen oppii perustaidot ja ammatillisella polulla tiedot ja taidot karttuvat uteliaana läpi elämän. Koululaisten osaaminen on muuttunut huolestuttavasti. Heikkojen osaajien määrä on kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa Pisa-tutkimuksen mukaan. Nämä oppilaat eivät saavuta perusopetuksessa sellaisia taitoja, joita pidetään oleellisina jatko-opinnoissa selviytymisen kannalta. Kuulen usein opettajilta, että inkluusio eli erityisryhmien purkaminen ja –oppilaiden sijoittaminen yleisopetukseen ei toimi. Arki on yhtä härdelliä, selviytymistaistoa ja vallitseva tunne on riittämättömyys. Inkluusio koetaan toimimattomana. Mielestäni sitä se on, jos se on ollut säästökeino. Tätä uudistuksen kynnyksellä 25 vuotta sitten pelättiin. Mutta inkluusio voi olla myös toimiva. Mielestäni nyt on mennyt kaksi asiaa sekaisin: opetussuunnitelmauudistus ja inkluusio. Ennen vuotta 1994 jokaisella erityisryhmällä oli oma opetussuunnitelmansa: Näkövammaisten opetussuunnitelma (ENÄ), Kuulovammaisten opetussuunnitelma (EKU), Sopeutumattomien opetussuunnitelma (ESY) jne. Muille kuin erityisoppilaille oli oma Perusopetuksen opetussuunnitelma. Vuoden 1994 suuressa opetussuunnitelmauudistuksessa lähdettiin inkluusion tielle ja sillä reitillä ollaan edelleen: osa kokien tuskaa, osa erittäin tyytyväisenä. Muutos perustui YK:n ihmisoikeusjulistukseen. Siihen että jokaisella kuuluu olla tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun. Oleellinen muutos oli se, että perusopetukseen tuli yksi ja sama opetussuunnitelma kaikille, oli oppilas erityisoppilas tai ei. Aiemmin opetussuunnitelma oli yleisestä opetussuunnitelmasta sovellettu, uudessa oli periaate, että yleisestä opetussuunnitelmasta poiketaan yksilöllisesti. Alettiin puhua ”hojksaamisesta”. Näiden 25 vuoden aikana perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat muuttuneet kymmenen vuoden välein. Nyt opetussuunnitelmassa on lukuisia pedagogisia vaihtoehtoja räätälöidä tukea tarvitseville oppilaille koulupolkua. Lisäksi kymmenen vuotta sitten lainsäädäntöön tuli ns. kolmiportaisen tuen malli, jolla taataan tukea tarvitseville tukea. Tuki voi olla tukiopetusta, erityisopetusta, henkilöstön koulutusta, avustusta, apuvälineitä, oppimisympäristön muokkaamista jne. Valitettavasti tuen eri muodot ovat jalkautuneet aivan liian hitaasti ja näen, että se on oleellisin syy heikosti pärjäävien oppilaiden määrän kasvuun. Aivan liian usein tuen rakentaminen yksittäisen oppilaan kohdalla tyssähtää lauseeseen ”ei ole rahaa” tai ”ei ole resursseja”. Näin ei voi olla, kun samaan aikaan koulutuspoliittinen linjaus on inklusiivinen. Jos koulujen ahdinkoon ei saada muutosta, edessämme on karu tie. Alalta vetäytyy osaajat ja sen houkuttelevuus romahtaa. Siihen meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Suomalaisen koulun ylpeys on tasa-arvoinen opetus kaikille ja osaava henkilökunta. On korkea aika luoda koulutuspoliittinen katse yli yhden hallituskauden ja sopia siitä, miten homma etenee. On myös tehtävä selväksi, ettei pienryhmät ole rikos, kun opetussuunnitelmallisesti edetään inkluusion hengessä. Se on yksi tukimuoto. Oppilaan etu on kaikkein tärkein, oli hän millainen oppija tahansa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruskoulu, opetus, tuki, kolmiportainen tuki, inkluusio, eduskuntavaalit |
"Miksi en saa viittomakielen opetusta?"Sunnuntai 22.2.2015 klo 23:20 - Tuulia Ikkelä-Koski Eilen olin vaalipaneelissa, joka oli harvinaisen vuorovaikutteinen. Viittomakielisten vaalipaneelin järjestivät viittomakielellä toimivat keskisuomalaiset yhdistykset. Ensimmäisen kerran ikinä myös lapsi osallistui paneelin kulkuun ja hän esitti kysymyksen ”Miksi en saa viittomakielen opetusta?” Kysymys on aiheellinen ja se liittyy myös parhaillaan valmisteilla olevaan viittomakieli-lakiin, jolla on tarkoitus vahvistaa tämän vähemmistökieliryhmän oikeuksia. Kysyjälle vastasin: ”On erittäin tärkeää, että oppii kieliä. Sinun kohdalla on tärkeää oppia erityisesti suomea ja viittomakieltä. Toivottavasti saat opetusta sekä päiväkodissa että koulussa, sitten kun sinne menet. Kielten oppiminen kannattaa aina!” Aikuisille valotin asiaa hieman laajemmin: ”Äidinkielen vahvistaminen on aina hyväksi kaikelle oppimiselle. Se, että opetusta ei järjestetä voi johtua opetuksen järjestäjän talousvaikeuksista mutta myös ymmärtämättömyydestä. Taustalla voi olla myös valtionmaksuperustelaki. Jos opetuksen järjestäjä joutuu hankkimaan viittomakielen opetusta toiselta taholta, valtion ylläpitämältä ohjaus- ja oppimiskeskuksesta, kynnyskysymykseksi voi nousta maksu, jonka valtio joutuu lainsäädännön perusteella veloittamaan. Tähän maksuperustelakiin pitäisi tehdä muutoksia, jotta oppilaiden tasa-arvoisuus lisääntyisi. On huomioitava, ettei viittomakielenopetus ole aina edes paikkaan sidottu. Riittää että on käytettävissä tietokone ja yhteydet. Tällä hetkellä viittomakielen opetusta annetaan verkon välityksellä etänä Jyväskylästä satojen kilometrien päähän. Toivon, että verkko-opetus eli etäopetus tulee lisääntymään.” Viittomakieli on kieli siinä missä ranska, venäjä tai ruotsi. Se ei ole vain muutama käsimerkki, vaan se on kieli, jolla on oma kielioppinsa ja se elää ajassa. Siinäkin syntyy uusia sanoja, käsitteitä ja se on sidoksissa ympäröivään kulttuuriin. Eräs kuuleva kuurojen lapsi (coda), nykyisin jo aikuinen kuvaa tilannetta näin: ”Pahimmillaanhan viittomakielen opetuksen toteutumattomuus voi kielimuurista johtuen aiheuttaa kuilun tunnesiteeseen codalapsen ja kuurojen vanhempien välille.” Tämä jos mikä on surullista, mutta niin totta. Aito, toimiva kaksikielisyys on tärkeä tavoite näille lapsille ja nuorille. Tilaisuudessa annoin ensimmäisen vaalilupaukseni: parannan viittomakielen tulkkauspalveluita. Tämä lupaukseni liittyy muutoksen toteuttamiseen, joka on syntynyt, kun tulkkipalvelut siirtyivät kunnilta KELA:lle. Muutoksen syyt olivat erittäin ymmärrettävät, koska sillä haettiin tasa-arvoa ja taloudellista tehokkuutta. Kunnat tarjosivat viittomakielisille tulkkauspalveluita eri kriteerein ja siten viittomakieliset olivat eriarvoisissa asemissa riippuen kotikuntansa näkemyksistä, asenteista tai tietoisuudesta viittomakieltä kohtaan. Toisaalta taloudelliset ajat ovat pakottaneet keskittämään palveluita ja hakemaan tehokkuutta sitä kautta. Mutta kuinkas kävikään? Asiakkaat ovat erittäin tyytymättömiä saamaansa palveluun. Olen kuullut monta eri tarinaa siitä, miten viittomakielentulkkauspalveluita nykyisin hoidetaan. Esimerkiksi, kun iäkäs viittomakielinen käy lääkärissä, hän on saanut asioinnilleen aina eri tulkin. Näissä tilanteissa on syntynyt väärinkäsityksiä ja kommunikaatio ei ole toiminut. Olen saanut myös kuulla tilanteista, ettei tulkkikeskus ole pystynyt tarjoamaan palveluita ajallaan. Tulkkausta tarvitsevat henkilöt ovat käyttäneet sosiaalista mediaa kanavana hakiessaan palveluita. Nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että viittomakielen tulkit sahaavat autoillaan ympäri Suomea tulkkaamassa parin tunnin keikkoja, vaikka paikkakunnalla olisi ollut vapaana tulkki, mutta hänen hintansa on ollut muutaman euron tai sentin kalliimpi. Väistämättä mieleen nousee monta kysymystä: onko kilpailutuksessa huomioitu kaikki kustannukset mukaan lukien matkat ja päivärahat? Onko mitään merkitystä tulkkaajan ja asiakkaan asiakassuhteella? Miten tulkkauksen laatukriteerit on huomioitu kilpailuttamisessa? Eihän tämä näin voi jatkua. KELA:n välityskeskus sijaitsee Turussa, keskitetysti. Keskeistä jatkossa on arvioida, onko haettua tehokkuutta saavutettu. Taloudellisten arvojen lisäksi on arvoitava myös sitä, onko palvelu ollut toimivaa. Nykytekniikka mahdollistaa sen, että palveluja tuotetaan etäällä, mutta miten siihen saisi liittettyä sen, että palvelut myös toimivat yksittäisen ihmisen arjessa? Nämä asiat olisi selvitettävä ja hakea aktiivisesti parannusta asiaan. Ei nimittäin ole aivan sama, saako viittomakielinen tulkkausta ja jos saa, niin millaista se on.
|
1 kommentti . Avainsanat: viittomakieli, tulkkaus, eduskuntavaalit, paneeli |
Tuikku EduskuntaanLauantai 12.4.2014 klo 20:00 - Tuulia Ikkelä-Koski Keski-Suomen Keskusta nimesi minut ja 9 muuta ehdokkaiksi Eduskuntavaaleihin 2015. Kiitän luottamuksesta. Edellisissä vaaleissa olin ehdolla ensimmäisen kerran. Kokemus osui Suomen poliittisen historian yhteen mielenkiintoisimpiin kohtiin. Perussuomalaisten Jytky hetkautti, kun kansa puhui. Siitä huolimatta sain ääniä enemmän kuin Jyväskylän kaupunginteatteriin mahtuu katsojia. Olen edelleen liikuttunut siitä luottamuksesta, jonka silloin sain kokea. Kuten edellisellä kerralla, niin on nytkin: en toiminut yksin. Minulla oli loistava taustajoukko ja niin tulee olemaan tälläkin kertaa. Toivon entiset tukijat uudelleen ja uudet mitä lämpimästi mukaan tiimiin, joka laittaa pyörät pyörimään ilolla. Nyt kuitenkin vedetään happea. Kampanjan miettiminen alkaa vasta kesällä. Toukokuussa on EU-vaalit ja toivon, että yhä useampi suomalainen innostuu niistä. Keski-Suomen Keskustalla on ensimmäistä kertaa oma ehdokas, Petri Honkonen. Hänenstä löydät lisää täältä. Kaikki Keskustan ehdokkaat löydät täältä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 2015, Jyväskylä, Keskusta |