Tuulian asiaa. -blogisarjan osa 1.

Maanantai 28.2.2011 klo 11.17 - Tuulia Ikkelä-Koski

Blogisarjan aloitusosa

Tämän blogisarjan teemat ovat vaaliteemani: arvot, sivistys, ihmisen hyvinvointi, arki ja aate. Kutakin teemaa lähestyn yhdessä blogin osassa. Haluan avata vaaliteemojani ja kertoa selkeästi, missä mennään ja kuinka näihin asioihin paneutuisin kansanedustajana. Kirjoituksia voi olla useampikin viikossa ja kaikkia kirjoituksiani voi myös kommentoida. Toivon, että blogisarjani kirvoittaisi aidon vuorovaikutuksen, vaikkakin näin teknisin välinein. Kommentoi rohkeasti: olitpa samaa mieltä tai et.

Teemat polveutuvat asioista, jotka koen tärkeiksi yhteisen hyvän rakentamisessa. Tarkastelen vaaliteemojani myös ajankohtaisuuden näkökulmasta. Tutkailen, mitä esimerkiksi arvoista on kirjoitettu, puhuttu mediassa, tutkittu tai mietitty lähiaikoina. Tämähän saattaa kuulostaa sanomalehtikatsaukselta, mutta sitä blogisarjani ei ole. Tämä on asioiden tarkastelua minun näkökulmasta, minun kokemustaustalla, miten näen muiden lähestymistavat.                                   

Minulla on Asiaa:

A     -     Arvoista, jotka ovat päätöksenteon taustalla. Tästä viikolla 10.

s     -     Sivistyksestä, joka viitoittaa mahdollisuutemme. Tästä viikolla 11.

i      -     Ihmisen hyvinvoinnista, josta kumpuaa yhteiskunnan hyvinvointi.

a     -     Arjesta, jossa ollaan läsnä. Tästä kirjoitan viikolla 13.

a     -     Aatteesta, jonka keskiössä on ihminen osana luontoa. Vk 14.

.            Blogisarjan päätös viikolla 15.                

Näistä kirjoitan blogissani seuraavien viikkojen aikana. Tällä viikolla pohdin, mikä on asiaa ja miksi. Ensi viikolla kirjoitan arvoista, seuraavalla sivistyksestä, sitten ihmisen hyvinvoinnista jne. Varsinaisella vaaliviikolla päätän blogisarjani pisteeseen. Keskustan vaali -sloganissa ”Asiaa.” on piste, joka on merkityksellinen.  

Oli asia kuin asia kyseessä, niin arjessa tunnutaan keskittyvän rakenteisiin enemmän kuin asian sisältöön. Tälle ajalle on tyypillistä tuijottaa, eteneekö asia lainpykälien mukaan, keskittymättä siihen, mikä on asian ydin ja mikä on tarkoituksenmukaista. Lakipykäliin tuijottaminen on tärkeää, mutta alituinen virheiden etsiminen luo syyllistämisen kulttuuria toimintatapoihin. Se on vaarallista, vaikkakin osoittaa tietynlaista suomalaista kuuliaisuutta ja tunnollisuutta. Maalaisjärki ja kokonaisuus unohtuu. Rakenteisiin kiinnittymiseen on omat syynsä. Suuret rakennemuutokset esimerkiksi eri organisaatioissa aiheuttavat rakennemuutoksia ja niiden työstäminen vie voimavaroja kovasti. Varsinkin nyt, kun olen kiertänyt ympäri Keski-Suomea, olen keskustellut lukuisten ihmisten kanssa. Selkeä viesti työelämästä on, että koko ajan on kiire, itse perustyölle ei jää aikaa. Esimerkiksi terveydenhuollossa työskentelevät valittavat, että itse ihminen jää vähälle huomiolle, koska työaika hupenee kaikenlaisessa kirjaamisessa ja työskentelyssä tietokoneen kanssa. Miksi näin on? Onko tämä yleinen mielipide vai yksittäinen otos? Käymmekö nyt kierroksilla?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asiaa Tuulia Ikkelä-Koski