Miten Pisa15 näkyy Jyväskylässä?

Keskiviikko 14.12.2016 - Tuulia Kuntsi

Syvä huoleni liittyy viime viikolla julkistettuun Pisa15-raporttiin ja Jyväskylän Kasvun ja oppimisen käyttötaloussuunnitelmaan vuodelle 2017.

Pisa-tulokset ovat heikentyneet, mutta nuorisomme on varsin osaavaa kansainvälisesti. Tutkimus osoitti kuitenkin, että Suomen perusopetuksen jo kymmenien vuosian ajan vahvuutena ollut tasa-arvo säröilee, kuten Pisa15 raportti kuvaa:

” Ensimmäistä kertaa suomalaisenkoulutuspolitiikan kivijalka, alueellinen tasa-arvo, säröilee.”

Tutkimuksen mukaan Länsi-Suomi ja Itä-Suomi ovat muuta maata heikoimpia. Jyväskylä kuuluu tutkimusotannassa tuohon Länsi-Suomen alueeseen ja siitä syystä on hyvä tarkastella, mitä Pisa15-raportti ehdottaa tehtäväksi:

”Suomalaiseen oppimistulosten heikentyminen johtuu suurelta osin heikkojen oppilaiden osuuden kasvusta. Näitä heikommin menestyviä oppilaita pyritään Suomen kouluissa tukemaan kolmiportaiseen tukeen kuuluvien erityis- ja tukiopetusten avulla. Heikosti osaavien osuuden voimakas kasvu viittaa siihen, ettei näiden oppilaiden tarvitsema yksilöllinen oppimisen tuki ole enää riittävää. Olisi tärkeää selvittää pikaisesti, missä määrin muun muassa kansalliset ja paikalliset säästötoimet ovat heikentäneet koulujen edellytyksiä huolehtia eniten tukea tarvitsevista oppilaista. Ovatko säästötoimet kohdistuneet esimerkiksi erityisopetuksen voimavaroihin, kouluavustajien palkkaamiseen tai muihin erityistuen onnistumisen edellytyksiin? Tärkeää olisi tietää nykyistä täsmällisemmin myös alueiden ja kuntien välisistä eroista erityisen tuen järjestämisessä ja sen resursoinnissa.”

Kokonaisuudessaan Pisa15 raportti on luettavissa täältä.

Kolmiportainen tuki on verrattain uusi lain määräämä käytänne perusopetuksessa eikä siten ole ihme, ettei se kaikkialla toimi odotetulla tavalla. Mielestäni Kasvun ja oppimisen käyttösuunnitelmaa kannattaisi nyt vielä miettiä Pisa15-tulosten valossa. Oppimisen tuesta on käyttösuunnitelmassa kerrottu näin:

”Oppimisen tuen rakenteiden ja toimintamallien kehittäminen ja tähän liittyvän henkilöstön osaamisen kehittäminen jatkuu.”

Olen täysin samaa mieltä edellisestä kuvauksesta ja se ohjaa ensi vuoden toimintaa, mutta olisiko nyt hyvä kuvata tarkemmin, mitä se tarkoittaa? Tärkeää on, että tuemme niitä, jotka tukea tarvitsevat oikea-aikaisesti. Liputan vahvasti uusien käytänteiden, esimerkiksi joustavien ryhmittelyjen puolesta enkä missään nimessä ole haikailemassa takaisin vanhoihin perinteisiin. Koulutuksellista tasa-arvoa luodaan nykytilanteessa uusin eväin ja keinoin. Uusia avauksia on tarpeen tehdä ja tukea jo käynnissä olevia kokeiluja, mutta on tärkeää ilmaista koulutuspoliittinen tahtotila. Toivon, että Pisa15-raportin ehdotukset näkyvät jo Jyväskylän Kasvun ja oppimisen käyttösuunnitelmassa 2017 eikä vasta vuoden kuluttua.

Tuulian Asiaa koulusta -blogisarjan osa 3b

Sunnuntai 20.3.2011 klo 21:07 - Tuulia Ikkelä-Koski

Seuraavan vaalikauden aikana Suomen perusopetus linjataan. Lainsäädännön tasolla määritellään uusi tuntijako ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet uusitaan. Opetuksen sisältö ja tavoitteet määritellään. Näillä muutoksilla vaikutetaan perusopetukseen 2030 -luvulle saakka, joten ei ole turhaan sanottu, että tulevat vaalit ovat koulutusvaalit.

Millaisilla eväillä lähestymme perusopetuksen muutosta? Muutosta linjattiin jo nykyisellä hallituskaudella, mutta esitys kariutui Keskustan ja Kokoomuksen välisiin ristiriitoihin. Uudistuksessa tavoiteltiin enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa alun perin määriteltiin. Nyt on mielenkiintoista, miten uusi hallitus määrittelee perusopetuksen uusimisen. Toivottavasti siinä huomioidaan keskeisesti työhyvinvointi, niin oppilaiden kuin henkilöstön. Käytännössä se rakentuu työrauhasta, motivaatiosta ja turvallisesta työympäristöstä, joka on yhteisöllinen ja terve myös sisäilmaltaan. Myös koulutuksen tutkimus ja arviointi viitoittaa, mitä hallitusohjelmaan tulisi kirjata.

Viime vuoden lopulla julkaistiin PISA –tutkimuksen vuoden 2009 ensitulokset. Siinä on todettu kaksi tasa-arvoon liittyvää erittäin huolestuttavaa asiaa. Ne liittyvät alueelliseen ja sukupuoliseen tasa-arvoon. Alueellinen tasa-arvo on huolestuttava siksi, että tutkimustuloksen signaali osoittaa, että perusopetus ei olekaan niin tasalaatuista kuin on aiemmin ollut. Osaamisen tulokset eri puolella Suomea ovat erilaisia. Se herättääkin kysymyksiä:

• Miten paikalliset erot ovat syntyneet?
• Korreloiko alueelliset erot kuntakohtaisten oppilaskustannusten kanssa?
• Saako opettajat täydennyskoulutusta eri tavalla eri paikkakunnilla?
• Selittyykö tulokset sosioekonomisilla taustatekijöillä?

Kysymyksiä herää paljon ja näihin saadaan vastauksia, kun ensituloksia analysoidaan tarkemmin.

Alueellisissa eroissa huolestuttavaa on, että juuri Väli-Suomessa, johon Keski-Suomikin kuuluu, poikien lukutaito on heikompi kuin OECD-maiden keskiarvo. Se on jo uhka syrjäytymiselle. Miten tämä huomioidaan koulutuspoliittisissa linjauksissa?

Sukupuolta koskevat tulokset Suomessa ovat huolestuttavia, koska Suomessa tyttöjen ja poikien välinen osaamisen ero oli suuri OECD-maissa. Tämän tuloksen pitää herättää meidät miettimään yhä uudelleen opetusmenetelmiä ja koulujen toimintakulttuuria erityisesti nyt. 

Perusopetuksessa on tällä hetkellä 546000 oppilasta, siis 10% väestöstämme. Tämän palvelun suunnittelu on äärimmäisen tärkeä asia niin koulutuksen, itse oppilaan kuin työelämän kannalta. Tänä keväänä tullaan linjaamaan asioita, joilla on vaikutusta ympäri Suomen ja pitkään.

Mitä uutisia PISA tuo Väli-Suomeen?

Maanantai 20.12.2010 klo 8:16 - Tuulia Ikkelä-Koski

PISA 2009 tuloksia julkaistiin 7.12.2010. Suomi sijoittuu edelleen upeasti mitalisijalle, mutta nyt on syytä pysähtyä ja pohtia tulevaisuuden perusopetuksen haasteita. Tutkimus pysäyttää sukupuoliseen ja alueelliseen tasa-arvoon liittyvillä tuloksillaan. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa oli OECD-maiden suurin. Pitkään on puhuttu tyttöjen ja poikien välisistä eroista ja siitä, suosiiko perusopetus tyttöjä? Nyt on vakavasti mietittävä, onko poikien lukutaidon edistämiseksi tehty jo kaikki mahdollinen? Alueellista tasa-arvoa tutkittaessa Suomi on jaettu viiteen alueeseen: Uusimaa, Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.  Näistä alueista erottuu Väli-Suomi, missä kaikilla kolmella osa-alueella menestyttiin muuta Suomea heikommin. Lukutaidossa Väli-Suomen ero muuhun maahan oli merkittävä. Nimenomaan Väli-Suomen poikien osalta tulos on huolestuttava, koska heidän lukutaitonsa jäi alle OECD-maiden lukutaidon keskiarvon.

Tämä kansainvälinen tutkimus tehdään joka kolmas vuosi 15 –vuotiaille nuorille. Yhdeksässä vuodessa tutkimukseen osallistuvat maat ovat lukumääräisesti kaksinkertaistuneet. Uusina maina ovat olleet mukana mm. Singapore ja Kiina, mistä vain Shanghain kaupunki osallistui tutkimukseen. Tutkimuksessa tutkitaan lukutaitoa, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Joka kolmas tutkimuskerta arvioidaan erityisesti yhtä osaamisaluetta. Vuoden 2009 PISA –tutkimuksen painopistealue oli lukutaito, kuten myös vuonna 2000. Näiden kahden tutkimuksen vertailu on mielenkiintoista jo siksikin, että yhdeksän vuoden aikana perusopetuksessa on ollut yksi perusopetuksen ”ikäpolvi”. Vertailemalla näitä kahden tutkimuksen tuloksia toisiinsa, voidaan pohtia, mitä perusopetukselle on tapahtunut ja mitä sille on tehtävissä. Tutkimustulokset tulivat varsin mielenkiintoiseen aikaan, jolloin ollaan uudistamassa Perusopetuksen sisältöä, tavoitteita ja tuntijakoa. Nyt näyttäisi siltä, että tuleva uusi hallitus ottaa kantaa koulutuspoliittisissa linjanvedoissaan, mitä suomalainen perusopetus tulevaisuudessa on.

Lukutaidon perusta luodaan esi- ja alkuopetuksessa.  Parhaillaan ollaan esittämässä, että alkuopetuksen ajalta vähennettäisiin minimituntimäärää äidinkielestä ja kirjallisuudesta. Vaikkakin tutkimuksessa mitataan 15 –vuotiaiden oppilaiden lukutaitoa, eikä varsinaisesti lukemisen sujuvuutta, on lukutaidon opiskelun merkitys alkuopetuksessa todella tärkeä perusta myöhemmin kehittyvän lukutaidolle, lukutottumuksille ja lukuinnostukselle. Alkuopetuksessa on myös syytä tarjota erityisopetusta lukutaidon opettelussa. Pelkkä tekninen lukutaito, sen sujuvuus ja tarkkuus eivät riitä, vaan lukutaito on huomattavan paljon laajempi taito. PISA -tutkimuksessa tutkittiin lukutaitoa tutkittaessa tiedonhakua, luetun ymmärtämistä, tulkintaa, luetun pohdintaa ja analysointia. Erityisesti tiedonhaun osa-alueella heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt ja lukutaidossa erinomaisesti menestyneiden määrä on vähentynyt. Tutkimuksessa todetaan: ” Nyt vaikuttaisi olevan korkea aika panostaa lasten ja nuorten lukutaidon kehittämiseen kaikilla lukemisen osa-alueilla”. 

Se, mitä tehdään lähitulevaisuudessa, suunnitellaan nyt. Näiden lukutaitoa koskevien huolestuttavien asioiden parantamiseksi on kiinnitettävä huomiota perusopetuksen resursointiin, opetussuunnitelmien uudistamiseen ja pedagogisiin käytänteisiin. Ei ole samantekevää, minkä kokoiset opetusryhmät kouluissa ovat. Opetussuunnitelmia uudistettaessa olisi myös hyvä huomioida yhä selvemmin, että lukutaitoa opetellaan myös muualla kuin äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Lisäksi opetusmenetelmien syvällinen tunteminen ja arkeen tuominen on edellytys lukutaidon parantamisessa. Nämä edellyttävät myös opettajien täydennyskoulutusta. Osa näistä asioista määritellään kansallisesti, osa kaupungeittain ja kunnittain. Nimenomaan Väli-Suomen kaupunkien ja kuntien tulee pohtia uusia PISA -tuloksia huolella.

Kirjoitus on julkaistu muokattuna Keskisuomalaisessa mielipidekirjoituksissa 20.12.2010