Puheenvuoroni Jyväskylän valtuuston kokouksessa 26.3.2018 liittyen "Keskustan valtuustoryhmän ja Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite laajakaistaverkon toteuttamisesta Jyväskylään" 

Tammikuussa valmistunut ”Jyväskylän runkoverkkosuunnitelma” on hyvä. Siinä on suunniteltu kuituverkko koko Jyväskylään jaettuna se viiteen eri suunnittelualueeseen. Suunnitelman mukaan lähin rakennettava linja tältä paikalta sijaitsee suoraan vajaan kolmen kilometrin päässä Keskuspaloaseman nurkilla. Kyse ei ole siis ainoastaan maaseudun vaan koko Jyväskylän verkosta. Kustannukset olisivat noin 27 miljoona euroa, josta valtion tuki on 6 miljoonaa ja kaupungin tuki 6 miljoonaa. Ei paha.

Kuitenkin aloitteen vastauksessa todetaan, että

”…kaupunki ei lähde toteuttamaan laajakaistahankkeita vaan luottaa siihen, että mobiiliverkkojen kapasiteetti laajenee teleoperaattoreiden käyttöön ottamien uusien tekniikoiden myötä.”

On hyvä tunnistaa se tosiseikka, että tämä lause on täysin ristiriidassa, mitä valtakunnassa asiasta ajatellaan, tiedetään ja mitä sen eteen tehdään muualla.

Sähköisten eli digitaalisten palveluiden kehittyminen ei etene, jos kuituverkkoa ei rakenneta. Langattomalla verkolla pystytään kattamaan osa alueesta, mutta kaupallisten operaattoreiden rakentamisen periaatteilla jää väistämättä osa haja-asutusalueesta rakentamatta ja digipalvelut siis saamatta.

Tutkimus, johon olemme aloitteessamme viitanneet, suosittaa, että kuntien tulisi elinkeinopolitiikassa kiinnittää entistä enemmän huomiota tietoliikenneyhteyksien merkitykseen aluekehityksessä. Jyväskylä jää kehityksestä jälkeen, jos kuituverkon rakentaminen ei etene. Aivan varmasti jokainen tässä salissa liputtaa lähiruuan ja ylipäätään lähituotannon puolesta. Mutta kuinka Jyväskylässä voi tuottaa ruokaa tai muutenkin yrittää, jos yhteydet eivät toimi emmekä vieläkään linjaa infran rakentamista?

Siitä huolimatta, että aikamme megatrendi on kaupungistuminen, Jyväskylässä on todella suuret edellytykset toimia laajalti: niin maaseutua kuin tiiviimmänkin asumisen alueita. On surullista, jos näemme Jyväskylän kaupunkina ja maaseutuna niin, että rajaamme aina maaseudun elinvoimaisuuden ajatustemme, kehittämisen ja mahdollisuuksien ulkopuolelle. Erikoista on, että Jyväskylä on suuri maa- ja metsätalouskunta eikä Jyväskylä millään lailla panosta elinvoimaan sillä saralla.

Emme todellakaan ole rahjaamassa kaapelia jokaiseen mummon mökkiin. Ei, vaan olemme huolissamme infran rakentumisesta koko kaupungissa, koska ”nopeat tietoliikenneyhteydet vaikuttavat tutkitusti positiivisesti työllisyyteen sekä myös muihin elämänlaadun asioihin (terveyspalvelut, koulutus, sosiaaliset suhteet).”

Nyt ilmeisesti pelätään, että laajakaistan urakoinnin tarjoajia ei olisi kuin Kuuskaista. Kannatan tämän aloitteen palauttamista uudelleen valmisteluun sillä saatteella, että laaditaan periaatepäätös kuituverkon laajuudesta runkoverkkosuunnitelman mukaisesti, mutta kuka sen urakoi, voi vielä jäädä avoimeksi.