Biokaasuautoilussa muna-kana-ilmiö

Tiistai 31.3.2015 klo 8.25 - Tuulia Ikkelä-Koski

Kolumnini Kuokkanen-lehdessä, maaliskuun numerossa

Suomi on asettanut tavoitteekseen tuottaa 38 prosenttia energiastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tärkein uusiutuva energianlähde Suomelle on puuenergia. Sitä tuotetaan teollisuuden sivuvirroista, kuten mustalipeästä ja kuorimojätteistä, sekä metsänhoidon ja puunhankintaketjun sivutuotteista. Puuenergian tuotanto työllistää, edistää metsähoitoa sekä lisää puunhankintaketjun kannattavuutta.

Myös Biokaasu on varteenotettava bioenergian lähde. Biokaasua syntyy hapettomissa olosuhteissa. Siitä suurin osa on metaania ja hiilidioksidia. Biokaasun raaka-aineena voidaan käyttää monia teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien sivuvirtoja, jotka on perinteisesti mielletty jätevirroiksi. Monet niistä sisältävät suuria määriä ravinteita, jotka on mahdollista hyödyntää edelleen kaasuntuotantoprosessin jälkeen. Biokaasua voidaan käyttää sähkön ja lämmöntuotantoon sekä liikennepolttoaineena.

Biokaasun käyttö edistää ja kehittää ravinteiden ja raaka-aineiden talteenottoa, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä. Biokaasun käyttäminen liikennepolttoaineena vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta yhä kalliimmaksi käyvästä öljystä. Samalla liikennepolttoaineiden kotimaisuusaste paranee.  Parhaimmillaan polttoainerahat jäävät omaan kuntaan, lisäävät paikallista liiketoimintaa ja työllistävät paikallisia toimijoita.

Merkittävä osa Suomen energian kokonaiskulutuksesta aiheutuu liikenteestä. Suomen tavoitteena onkin kattaa 20 prosenttia liikenteen energiantarpeesta biopolttoaineilla, kuten etanolilla ja biokaasulla, vuonna 2020. Suomessa tuotetaankin biokaasua jo 10 000 henkilöauton tarpeisiin.

Sitran teetättämän kyselytutkimuksen mukaan 49 prosenttia suomalalaisista autonomistajista on valmis hankkimaan viiden vuoden kuluessa sähkö- tai biokaasuauton. Toistaiseksi myönteiset asenteet eivät vielä ole johtaneet tekoihin. Useilla suurilla autonvalmistajilla on jo kaasuautomallit. Periaatteessa minkä tahansa auton voi muuttaa hybridiautoksi, joka käyttää kaasua ja fossiilista polttoaineita. Biokaasu soveltuu bensiini ja dieselmoottoreiden polttoaineeksi. Biokaasulla voidaan saavuttaa korkeampi hyötysuhde ja alhaisemmat hiilidioksidipäästöt kuin esimerkiksi bensiinillä, koska sen oktaaniluku on korkea. Biokaasuautosta joutuu maksamaan saman autoveron kuin bensiiniautosta. Polttoaine on kuitenkin pääsääntöisesti edullisempaa.

Toistaiseksi Jyvässeudulla on niukasti liikennekäyttöön soveltuvia biokaasuntankkauspisteitä. Toinen on Kalmarin tilalla Leppävedellä ja toinen Joutsassa. Jyväskylässä tankkauspistettä ei vielä ole. Muualla Suomessa on myös muutamia biokaasun tankkausasemia. Jakeluverkoston laajeneminen on kiinni autojen määrästä ja autojen lisääntyminen on sidoksissa jakeluasemien verkostoon. Käsillä on klassinen muna-kana-ilmiö., jonka toivoisi ratkeavan myös kansallisilla energiapolitiikan linjauksilla.

Kotitalouksien jätteestä noin kolmasosa on biojätettä, maatuvaa ja eloperäistä ainesta. Tällä hetkellä biojäte päätyy kompostointiprosessiin, jonka lopputuotteena on multaa. Tulevaisuudessa Jyväskylän on tarkoitus tuottaa biokaasua biojätteestä. Mustankorkealla tuotetaan tulevaisuudessa mahdollisesti liikennekäyttöön soveltuvaa biokaasua.

Pitäisikö minunkin ryhtyä sanoista tekoihin, kun Jyväskylä saa oman biokaasun tankkauspisteen? Biokaasun käyttö liikennepolttoaineena on edullista, ympäristöystävällistä ja turvallista. Se vähentää kasvihuonekaasu- ja melupäästöjä. Ennen kaikkea se on tuotettu lähellä.

Share |

1 kommentti . Avainsanat: biokaasuauto, kotimainen energia, jäte, resurssiviisaus