Tuulian Asiaa arkiruuasta. -blogisarjan osa 5.

Maanantai 28.3.2011 klo 23:23 - Tuulia Ikkelä-Koski

Tuulian Asiaa. -blogisarjan osa 5.

Arkiruokaa 164 eurolla viikossa nelihenkiselle perheelle - onko se mahdollista? Kyllä, se on täysin mahdollista.

Osallistuin viime lauantaina Veravian järjestämään ostoskeskusten Eduskuntavaalipäivään, joka järjestettiin ympäri Suomea eri ostoskeskuksissa. Sain osallistua Jyväskylän Forumissa tapahtumaan, johon kuului etukäteistehtävä. Tehtävänä oli päivittäistavaroiden hankkiminen peruspäivärahalla eli 164 eurolla nelihenkiselle perheelle.

Rakensin ruokalistan ravitsemussuositusten, yksinkertaisuuden, kierrätettävyyden ja säännöllisen ruokarytmin näkökulmasta. Yksinkertaisuus kotiruuassa on mielestäni perusruokaa, joka huomioi mm. vuodenajat. Esimerkiksi kausivihannesten syöminen on ekoteko. Kotimaisuutta korostan jo huoltovarmuuden säilyttämisen, logistiikan ja työllisyyden vuoksi. Ruuan vaikuttavuus työllistäjänä on suuri. Aitoa lähiruokaa tulee saada lähikaupasta tai suoraan tuottajalta ja näitä mahdollisuuksia on kehitettävä. Kotiruuan kierrätettävyys minulle on sitä, että aamupuuron tähteestä voi pyöräyttää sämpylät tai perunamuusin lopusta voi taputella iltapalalle rieskat.

Ruokalistan mukaiset ostokset olivat 100,14 euroa. Muihin päivittäistavaroihin, kuten hygieniaan, kosmetiikkaan ja lääkkeisiin kuluu 40 euroa, joten 23 euroa jää harkinnanvaraisiksi. Omakohtaisesti voin kertoa, että tarkat ja suunnitelmalliset ruokaostokset ovat mitä parhain talouden säätäjä. Erittäin käyttökelpoisia perusruokaohjeita, tarkoituksenmukaisia ruokakursseja ja käytännön neuvoja tarjoaa martat. Pesunkestävä martta on puhdistanut kasvonsa. Se ei olekaan ompeluseura, vaan taloudestaan huolehtivien kansalaisten mitä mainioin neuvontapalvelu. Kannattaa tutustua marttailuun –sitä on nyt liikkeellä.

Ruokalista

Ostoslista

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruoka, arki, peruspäiväraha, martat

Asiaa ihmisen hyvinvoinnista. -blogisarjan osa 4.

Perjantai 25.3.2011 klo 22:55 - Tuulia Ikkelä-Koski

Tuulian Asiaa. -blogisarja osa 4.

Ihmisen hyvinvoinnista kumpuaa yhteiskunnan hyvinvointi. Hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että perheissä voidaan hyvin. Voisin verrata yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen, yksilön suhdetta palapeliin. Yhteiskunta on kuin suuri palapeli, jonka palat ovat ihmisiä. Jokainen pala on tärkeä. Ilman yhtä palaa, palapeli ei ole eheä. Tämän vertauksen avulla voi helpommin havaita sen, että jokaisen ihmisen hyvinvointi on tärkeää. Ihmisiä, koteja, perheitä on hyvin erilaisia: yhden hengen perheistä uusioperheisiin. Huolimatta siitä, mikä on perheen koko tai koostumus, kaikille perheille yhteinen nimittäjä on ihmisen hyvinvointi. 

Yhteiskunnan hyvinvointia luovat järjestelmät ovat luotu maahamme sotien jälkeen keskellä puutetta. Sen työn määrää ja innostusta kunnioitan. Hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin yhteistyöllä, määrätietoisuudella ja sitkeydellä, mitä kaipaan myös tässä ajassa.

Vuosia sitten kuulin määritelmän, että ihminen voi hyvin, kun hän pystyy tekemään töitä ja rakastamaan. Näinhän asia ei aina ole, silloin on pidettävä yhteisvastuullisesti huolta. Toivon Pave Maijasen sanoin ”Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa.” Haluan edistää suomalaisten arjen sujuvuutta oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja olen aidosti kiinnostunut suomalaisten arjesta.

Perheet tarvitsevat tukea elämän ruuhkavuosina. Ihanteellisinta on, että mummot ja papat voivat olla läsnä perheiden arjessa. Näin ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Silloin vanha kunnon kotiapu on tarpeen ja sitä tulisi olla tarjolla. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointi, perhe, yhteiskunta

Tuulian Asiaa koulusta -blogisarjan osa 3b

Sunnuntai 20.3.2011 klo 21:07 - Tuulia Ikkelä-Koski

Seuraavan vaalikauden aikana Suomen perusopetus linjataan. Lainsäädännön tasolla määritellään uusi tuntijako ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet uusitaan. Opetuksen sisältö ja tavoitteet määritellään. Näillä muutoksilla vaikutetaan perusopetukseen 2030 -luvulle saakka, joten ei ole turhaan sanottu, että tulevat vaalit ovat koulutusvaalit.

Millaisilla eväillä lähestymme perusopetuksen muutosta? Muutosta linjattiin jo nykyisellä hallituskaudella, mutta esitys kariutui Keskustan ja Kokoomuksen välisiin ristiriitoihin. Uudistuksessa tavoiteltiin enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa alun perin määriteltiin. Nyt on mielenkiintoista, miten uusi hallitus määrittelee perusopetuksen uusimisen. Toivottavasti siinä huomioidaan keskeisesti työhyvinvointi, niin oppilaiden kuin henkilöstön. Käytännössä se rakentuu työrauhasta, motivaatiosta ja turvallisesta työympäristöstä, joka on yhteisöllinen ja terve myös sisäilmaltaan. Myös koulutuksen tutkimus ja arviointi viitoittaa, mitä hallitusohjelmaan tulisi kirjata.

Viime vuoden lopulla julkaistiin PISA –tutkimuksen vuoden 2009 ensitulokset. Siinä on todettu kaksi tasa-arvoon liittyvää erittäin huolestuttavaa asiaa. Ne liittyvät alueelliseen ja sukupuoliseen tasa-arvoon. Alueellinen tasa-arvo on huolestuttava siksi, että tutkimustuloksen signaali osoittaa, että perusopetus ei olekaan niin tasalaatuista kuin on aiemmin ollut. Osaamisen tulokset eri puolella Suomea ovat erilaisia. Se herättääkin kysymyksiä:

  • Miten paikalliset erot ovat syntyneet?
  • Korreloiko alueelliset erot kuntakohtaisten oppilaskustannusten kanssa?
  • Saako opettajat täydennyskoulutusta eri tavalla eri paikkakunnilla?
  • Selittyykö tulokset sosioekonomisilla taustatekijöillä?

Kysymyksiä herää paljon ja näihin saadaan vastauksia, kun ensituloksia analysoidaan tarkemmin.

Alueellisissa eroissa huolestuttavaa on, että juuri Väli-Suomessa, johon Keski-Suomikin kuuluu, poikien lukutaito on heikompi kuin OECD-maiden keskiarvo. Se on jo uhka syrjäytymiselle. Miten tämä huomioidaan koulutuspoliittisissa linjauksissa?

Sukupuolta koskevat tulokset Suomessa ovat huolestuttavia, koska Suomessa tyttöjen ja poikien välinen osaamisen ero oli suuri OECD-maissa. Tämän tuloksen pitää herättää meidät miettimään yhä uudelleen opetusmenetelmiä ja koulujen toimintakulttuuria erityisesti nyt. 

Perusopetuksessa on tällä hetkellä 546000 oppilasta, siis 10% väestöstämme. Tämän palvelun suunnittelu on äärimmäisen tärkeä asia niin koulutuksen, itse oppilaan kuin työelämän kannalta. Tänä keväänä tullaan linjaamaan asioita, joilla on vaikutusta ympäri Suomen ja pitkään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opetus, hallitusohjelma, PISA

Asiaa sivistyksestä: osaajia oikeaan aikaan. -blogisarjan osa 3.

Tiistai 15.3.2011 - Tuulia Ikkelä-Koski

Tuulian asiaa. -blogisarjan osa 3.

Sivistys viitoittaa mahdollisuutemme tulevaisuudessa. Siinä keskeisin tapahtuma on oppiminen, joka on kaiken toiminnan a ja o. Oppiminen mahdollistaa tärkeän pääoman suomalaisille menestyä kansainvälisesti ja kansallisesti.

Koulutustarjonnan tulee vastata myös paikallisia tarpeita. Keski-Suomen työvoiman koulutustarpeet ja esimerkiksi energiaratkaisut kulkevat käsi kädessä. Seuraavan hallituskauden aikana ratkaistaan merkittäviä asioita, jotka vaikuttavat työllisyyteen. Energiapolitiikassa on erittäin tärkeää, että Suomen energiataloutta linjataan viisaasti huomioiden kotimaisen energian käyttö.

Tällä hetkellä Suomen kokonaisenergiasta n. 70% tulee ulkomailta, siis vain noin 30 % on kotimaista. Tämä on erittäin huolestuttavaa jo huoltovarmuuden näkökulmasta katsottuna. EU:n tavoite energian omavaraisuusasteesta on alle 50%. Muiden maiden vertailusta mainittakoon, että Ruotsi ostaa energiaa 37,5 % ulkomailta. 

Jotta pystymme nostamaan kotimaisen energian käyttöä, se on huomioitava myös koulutuksen suunnittelussa. Kotimainen energiatuotanto tarvitsee tekijöitä mm.metsäkoneenkuljettajia ja metsureita. Näihin koulutustarpeisiin on syytä varautua myös Keski-Suomessa. Perusopetuksessa on paikallisellakin tasolla hyvä huomioida paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet. Tällä hetkellä perusopetuksessa jokainen oppilas tutustuu työelämään noin parin viikon ajan. Yhteistyö paikallisten metsäteollisuuden kanssa esim. työelämään tutustumisessa on ensiarvoisen tärkeää. Nuorille positiivisen mielikuvan luominen oman maakunnan teollisuudesta on nostettava sille kuuluvaan arvoon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sivistys opetus energia

Asiaa arvoista. -blogisarjan osa 2.

Maanantai 7.3.2011 - Tuulia Ikkelä-Koski

Tuulian Asiaa. -blogisarjan osa 2.

Arvot ovat päätösten taustalla. En tarkoita päätöksiä koskien vain hallinnollisia päätöksiä, vaan myös jokaisen ihmisen tekemiä arkisia päätöksiä niin töissä kuin kotonakin. Jokainen meistä tekee kymmeniä ellei satoja päätöksiä päivittäin, kuten:

  • tervehdinkö työkaveria?
  • ostanko kotimaisia vai ulkomaisia tomaatteja vai jätänkö talvella ostamatta?
  • menenkö töihin autolla vai bussilla?
  • syömmekö päivällisen samaan aikaan?

Arvostan oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä, vastuuta ja vapautta. Oikeudenmukaisuutta punnitaan sillä, kohtelemmeko ihmisiä tasa-arvoisesti sukupuoleen, ikään, rotuun jne. katsomatta. Tasa-arvoasioista nostan esille kolme asiaa: alueellisen, oikeudellisen ja sukupuolisen tasa-arvon.

  1. Alueellista ja sukupuolista tasa-arvoa on se, että opetus on oltava laadukasta ja monipuolista kaikille: asuipa oppilas Sevettijärvellä tai Helsingissä, olipa hän tyttö tai poika.
  2. Oikeudellista tasa-arvoa vien eteenpäin huomioimalla viittomakielisten oikeuksia.
  3. Sukupuolista tasa-arvoa haluan lisätä jakamalla äitiyden kustannukset molempien vanhempien työnantajien kesken.

Arvoista suurin on itsensä ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Siihen liittyy vastuullisuus omasta toiminnasta myös moraalisesti. Yksilön vastuu kasvaa toimiessaan yhteisössä. Pidän perheen merkitystä ensiarvoisen tärkeänä tuossa kasvussa, mitä ei ole riittävästi arvostettu viimeisten parin kymmenen vuoden aikana. Hälyttävää on, että nuoret kokevat niin paljon yksinäisyyttä. Se on tullut ilmi mm. kouluterveyskyselyissä, joka on monessa kunnassa yksi hyvinvoinnin mittari. Lapsi ja nuori tarvitsee aikuista, vaikkakin löytää kaapista ruokaa ja osaa viihdyttää itseään. Jokainen perhe arvottaa asioita eri tavalla. Toivon, että seuraavan vaalikaudella ymmärrettäisiin arvostaa perhepolitiikkaa, sitä

  • miten huomioidaan se, että perheellä on riittävästi yhteistä aikaa?
  • miten perhevapaita pitäisi uudistaa?
  • miten yhdistää työ ja perhe yhä paremmin?
  • miten tukea, kun perheessä on vastoinkäymisiä?

On päivänselvää, että arvopohjat ovat eri ihmisillä erilaiset. Minun arvomaailmani on rakentunut lapsuuden kodista, keskisuomalaisuudesta ja keskustalaisuudesta. Sitä ovat syventäneet ja muovanneet niin opiskelu, työ, harrastukset kuin elämänkokemuskin. Yhtä suurta totuutta ei ole olemassakaan. Keskustalaisuuden arvot ovat pohjautuvat ihmisarvon kunnioittamiseen. Tehtävämme on kantaa vastuuta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme. Ihmisarvon esille tuominen näkyy suvaitsevaisuutena, erilaisuuden kunnioittamisena, inhimillisyytenä ja oikeudenmukaisuutena. Ahkera työnteko, yrittäjyys, yhteisvastuu ja tasa-arvo ovat keskustalaisuuden arvoja. Nämä arvot ovat minun päätöksenteon taustalla. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvot moraali vastuu

Asiantuntijuusko vain eliitin rooli?

Sunnuntai 6.3.2011 klo 13:34 - Tuulia Ikkelä-Koski

Tuulian blogisarjan Osa 1b

Tällä viikolla osa puolueista on julkistanut Eduskuntavaaliohjelmansa. Niiden lukeminen on ollut varsin mielenkiintoista. Välillä olen ihmetellyt, kummastellut ja toisinaan jopa nauranut ääneen.

Eniten minua on mietityttänyt, miten eri tavalla me suomalaiset lähestymme asioita ja asiantuntijuutta. Erään puolueen vaaliohjelman alkusivuilla ylistetään populistisuutta ja samalla sen vastakohdaksi asetetaan asiantuntijuus. Siinä asetelmassa nähdään asiantuntijuus elitistisenä toimintana, joka edistää byrokratiaa. Uskomatonta kärjistämistä.

Minua hämmästyttää, kuinka paljon poliittisessa päätöksen teossa oltaisiin rakentamassa ”musta tuntuu” eli mutu -tiedon perustalle. Asioiden ja ilmiöiden ymmärtäminen ja tunteminen ei ole synti. Se ei myöskään ole elitististä. Asiantuntijuus on perehtyneisyyttä, joka parhaimmillaan tulee esille mm. käytännön ja tieteen vuoropuhelussa. Sivistyneessä yhteiskunnassa tieteellä ja tutkimustyöllä on oltava vankka jalansijansa. Se luo tulevaisuutta ja vie meitä eteenpäin.

Väitän, että byrokratia ei johdu asiantuntijuudesta, kuten yhdessä vaaliohjelmassa väitetään. Nimenomaan syvälle omaan alaansa perehtynyt asiantuntija osaa soveltaa lainsäädäntöä lainsäätäjän ajatuksen mukaisesti. Jos lakia, asetuksia ja normeja ei osata soveltaa arkielämään, palvelun järjestämisestä tulee kankeaa, mitä byrokratiaksikin nimitetään.

Kansanedustajana en hyväksyisi maan asioiden hoitamista, esimerkiksi lakien säätämistä, ”musta tuntuu” –työotteella. Asiantuntijuus on oltava läsnä kaikessa päätöksen teossa ja poliittisissa linjauksissa. Asioihin on perehdyttävä ja on oltava valmis oppimaan koko eliniän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asiantuntijuus byrokratia populismi