Joulujuhlapuhe koulun joulujuhlassa

Share |

Lauantai 25.12.2010 klo 18:16 - Tuulia Ikkelä-Koski


Joulujuhlapuhe Haukkarannan koulun joulujuhlissa 18.12.2010

Hyvä Joulujuhlaväki!

Teillä oppilailla ja opettajilla on ollut tosi paljon mielikuvitusta, kun olette loihtineet taas ikimuistoisen joulujuhlan Lumi-teeman ympärille. Juhlat ovat Haukkarannan koulun vaikuttava perinne.  On ilahduttavaa huomata vuosi toisensa jälkeen, että perinne jatkuu. Juhlien luomiseen liittyy juuri sellaista oppimista, mikä jää mieleen. Siihen liittyy draaman opettamista, kommunikaatiota monella eri tasolla ja ennen kaikkea se on tapahtumaketju. Tuo tapahtumaketju sisältää lukuisia oppimistilanteita sisältäen vahvoja tunteita jännittämisestä, pelosta onnistumisen hyvän olon tunteeseen saakka. Draaman opetus onkin noussut nyt perusopetuksen kuumaksi perunaksi. Draama on taiteen muoto, jota käytetään parhaimmillaan keinona opettaa muillakin tunneilla kuin äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Sen opetus ei ole kuitattu vain suorittamalla jokin näytelmä. Se on tapa ilmaista elämää, itseä ja kommunikoida toisten kanssa. Parhaimmillaan sitä on joka päivä koulussa.

Kun mietin, mitä minulla tulee mieleen lumesta, olin itsekin yllättynyt. Mieleeni tuli paljon erilaisia asioita ja tunteita. Kauneutta, iloa, surua ja ennen kaikkea joulu. Moni lumeen liittyvä asia tai tunne on syntynyt jo lapsuudessa. Joulu ilman lunta oli kuin ruoka ilman suolaa. Mustasta joulusta puhuminenkin tuntui pahalta. Suomessa on suuri rikkaus, että luonto tarjoaa meille neljä vuodenaikaa kaikkine vaihteluineen. Saamme nauttia kesän lämmöstä, kunnon talvesta. Keväisin luonnon puhkeaminen ikään kuin uuteen eloon on aina elämys, samoin kuin syksyllä sen hiipuminen talviuneen. Jouluksi toivomme lunta, koska se on kaunista. Se tavallaan tekee luontoon joulusiivouksen. Lumi peittää alleen kuihtuneen kasvillisuuden. Se tuo valoa pimeyteen ja mahdollistaa paljon mukavaa tekemistä. Voi hiihtää, möyriä lumessa, tehdä lumilyhtyjä ja lumiukkoja, voi laskea pulkalla, lumilaudalla, kävellessä kuunnella lumen narinaa.

Oletko koskaan syönyt lunta? Ainahan lumen syömistä kielletään, mutta palautetaanpa mieliin, mikä ihana tunne lumen syöntiin liittyy. Ennen lumen syöntiä on laskenut mäkeä, hiihtänyt, peuhannut lumessa tai on tehnyt jotain muuta lystikästä lumessa. On tullut valtava jano. Vesipullo ei tullut mukaan, saatikka kuuma mehu. Siinä hetkessä on helppo ottaa vesihömpyt lumen muodossa kauhomalla käsin sitä suuhun. Näitä syvälle mieleen painuneita kokemuksia on meillä jokaisella.

Lumi tarjoaa jokaiselle aistille annettavaa, tarjoten kokemuksia ja syviä muistijälkiä aivoihimme. Lumi on tärkeä osa suomalaista elämää. Luonto tarjoaa sen meille lahjana ja kaiken kukkuraksi -ilmaiseksi.

Kiitos kuluneesta syksystä oppilaille, vanhemmille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle. Olette tehneet töitä oppimisen eteen. Kiitos!

Toivotan teille kaikille rauhallista Joulua ja erityisesti aikuisille haluaisin heittää yhden toivomuksen: Antakaa Joulunaikaan sisäinen lapsenne herätä henkiin: heittäytykää lumeen, tee vaikka lumienkeli ja löydä itsestäsikin lapsi. Lapsi on tärkeintä, mitä meillä on.

Avainsanat: Joulujuhla, Haukkarannan koulu


Kommentit

21.2.2011 21:37  Marja-Terttu

Lapsi on meillä ja lapsi on meissä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini