Joulujuhlapuhe koulun joulujuhlassa

Lauantai 25.12.2010 klo 18:16 - Tuulia Ikkelä-Koski

Joulujuhlapuhe Haukkarannan koulun joulujuhlissa 18.12.2010

Hyvä Joulujuhlaväki!

Teillä oppilailla ja opettajilla on ollut tosi paljon mielikuvitusta, kun olette loihtineet taas ikimuistoisen joulujuhlan Lumi-teeman ympärille. Juhlat ovat Haukkarannan koulun vaikuttava perinne.  On ilahduttavaa huomata vuosi toisensa jälkeen, että perinne jatkuu. Juhlien luomiseen liittyy juuri sellaista oppimista, mikä jää mieleen. Siihen liittyy draaman opettamista, kommunikaatiota monella eri tasolla ja ennen kaikkea se on tapahtumaketju. Tuo tapahtumaketju sisältää lukuisia oppimistilanteita sisältäen vahvoja tunteita jännittämisestä, pelosta onnistumisen hyvän olon tunteeseen saakka. Draaman opetus onkin noussut nyt perusopetuksen kuumaksi perunaksi. Draama on taiteen muoto, jota käytetään parhaimmillaan keinona opettaa muillakin tunneilla kuin äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Sen opetus ei ole kuitattu vain suorittamalla jokin näytelmä. Se on tapa ilmaista elämää, itseä ja kommunikoida toisten kanssa. Parhaimmillaan sitä on joka päivä koulussa.

Kun mietin, mitä minulla tulee mieleen lumesta, olin itsekin yllättynyt. Mieleeni tuli paljon erilaisia asioita ja tunteita. Kauneutta, iloa, surua ja ennen kaikkea joulu. Moni lumeen liittyvä asia tai tunne on syntynyt jo lapsuudessa. Joulu ilman lunta oli kuin ruoka ilman suolaa. Mustasta joulusta puhuminenkin tuntui pahalta. Suomessa on suuri rikkaus, että luonto tarjoaa meille neljä vuodenaikaa kaikkine vaihteluineen. Saamme nauttia kesän lämmöstä, kunnon talvesta. Keväisin luonnon puhkeaminen ikään kuin uuteen eloon on aina elämys, samoin kuin syksyllä sen hiipuminen talviuneen. Jouluksi toivomme lunta, koska se on kaunista. Se tavallaan tekee luontoon joulusiivouksen. Lumi peittää alleen kuihtuneen kasvillisuuden. Se tuo valoa pimeyteen ja mahdollistaa paljon mukavaa tekemistä. Voi hiihtää, möyriä lumessa, tehdä lumilyhtyjä ja lumiukkoja, voi laskea pulkalla, lumilaudalla, kävellessä kuunnella lumen narinaa.

Oletko koskaan syönyt lunta? Ainahan lumen syömistä kielletään, mutta palautetaanpa mieliin, mikä ihana tunne lumen syöntiin liittyy. Ennen lumen syöntiä on laskenut mäkeä, hiihtänyt, peuhannut lumessa tai on tehnyt jotain muuta lystikästä lumessa. On tullut valtava jano. Vesipullo ei tullut mukaan, saatikka kuuma mehu. Siinä hetkessä on helppo ottaa vesihömpyt lumen muodossa kauhomalla käsin sitä suuhun. Näitä syvälle mieleen painuneita kokemuksia on meillä jokaisella.

Lumi tarjoaa jokaiselle aistille annettavaa, tarjoten kokemuksia ja syviä muistijälkiä aivoihimme. Lumi on tärkeä osa suomalaista elämää. Luonto tarjoaa sen meille lahjana ja kaiken kukkuraksi -ilmaiseksi.

Kiitos kuluneesta syksystä oppilaille, vanhemmille, yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle. Olette tehneet töitä oppimisen eteen. Kiitos!

Toivotan teille kaikille rauhallista Joulua ja erityisesti aikuisille haluaisin heittää yhden toivomuksen: Antakaa Joulunaikaan sisäinen lapsenne herätä henkiin: heittäytykää lumeen, tee vaikka lumienkeli ja löydä itsestäsikin lapsi. Lapsi on tärkeintä, mitä meillä on.

1 kommentti . Avainsanat: Joulujuhla, Haukkarannan koulu

Mitä uutisia PISA tuo Väli-Suomeen?

Maanantai 20.12.2010 klo 8:16 - Tuulia Ikkelä-Koski

PISA 2009 tuloksia julkaistiin 7.12.2010. Suomi sijoittuu edelleen upeasti mitalisijalle, mutta nyt on syytä pysähtyä ja pohtia tulevaisuuden perusopetuksen haasteita. Tutkimus pysäyttää sukupuoliseen ja alueelliseen tasa-arvoon liittyvillä tuloksillaan. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa oli OECD-maiden suurin. Pitkään on puhuttu tyttöjen ja poikien välisistä eroista ja siitä, suosiiko perusopetus tyttöjä? Nyt on vakavasti mietittävä, onko poikien lukutaidon edistämiseksi tehty jo kaikki mahdollinen? Alueellista tasa-arvoa tutkittaessa Suomi on jaettu viiteen alueeseen: Uusimaa, Etelä-Suomi, Väli-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi.  Näistä alueista erottuu Väli-Suomi, missä kaikilla kolmella osa-alueella menestyttiin muuta Suomea heikommin. Lukutaidossa Väli-Suomen ero muuhun maahan oli merkittävä. Nimenomaan Väli-Suomen poikien osalta tulos on huolestuttava, koska heidän lukutaitonsa jäi alle OECD-maiden lukutaidon keskiarvon.

Tämä kansainvälinen tutkimus tehdään joka kolmas vuosi 15 –vuotiaille nuorille. Yhdeksässä vuodessa tutkimukseen osallistuvat maat ovat lukumääräisesti kaksinkertaistuneet. Uusina maina ovat olleet mukana mm. Singapore ja Kiina, mistä vain Shanghain kaupunki osallistui tutkimukseen. Tutkimuksessa tutkitaan lukutaitoa, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Joka kolmas tutkimuskerta arvioidaan erityisesti yhtä osaamisaluetta. Vuoden 2009 PISA –tutkimuksen painopistealue oli lukutaito, kuten myös vuonna 2000. Näiden kahden tutkimuksen vertailu on mielenkiintoista jo siksikin, että yhdeksän vuoden aikana perusopetuksessa on ollut yksi perusopetuksen ”ikäpolvi”. Vertailemalla näitä kahden tutkimuksen tuloksia toisiinsa, voidaan pohtia, mitä perusopetukselle on tapahtunut ja mitä sille on tehtävissä. Tutkimustulokset tulivat varsin mielenkiintoiseen aikaan, jolloin ollaan uudistamassa Perusopetuksen sisältöä, tavoitteita ja tuntijakoa. Nyt näyttäisi siltä, että tuleva uusi hallitus ottaa kantaa koulutuspoliittisissa linjanvedoissaan, mitä suomalainen perusopetus tulevaisuudessa on.

Lukutaidon perusta luodaan esi- ja alkuopetuksessa.  Parhaillaan ollaan esittämässä, että alkuopetuksen ajalta vähennettäisiin minimituntimäärää äidinkielestä ja kirjallisuudesta. Vaikkakin tutkimuksessa mitataan 15 –vuotiaiden oppilaiden lukutaitoa, eikä varsinaisesti lukemisen sujuvuutta, on lukutaidon opiskelun merkitys alkuopetuksessa todella tärkeä perusta myöhemmin kehittyvän lukutaidolle, lukutottumuksille ja lukuinnostukselle. Alkuopetuksessa on myös syytä tarjota erityisopetusta lukutaidon opettelussa. Pelkkä tekninen lukutaito, sen sujuvuus ja tarkkuus eivät riitä, vaan lukutaito on huomattavan paljon laajempi taito. PISA -tutkimuksessa tutkittiin lukutaitoa tutkittaessa tiedonhakua, luetun ymmärtämistä, tulkintaa, luetun pohdintaa ja analysointia. Erityisesti tiedonhaun osa-alueella heikkojen lukijoiden määrä on lisääntynyt ja lukutaidossa erinomaisesti menestyneiden määrä on vähentynyt. Tutkimuksessa todetaan: ” Nyt vaikuttaisi olevan korkea aika panostaa lasten ja nuorten lukutaidon kehittämiseen kaikilla lukemisen osa-alueilla”. 

Se, mitä tehdään lähitulevaisuudessa, suunnitellaan nyt. Näiden lukutaitoa koskevien huolestuttavien asioiden parantamiseksi on kiinnitettävä huomiota perusopetuksen resursointiin, opetussuunnitelmien uudistamiseen ja pedagogisiin käytänteisiin. Ei ole samantekevää, minkä kokoiset opetusryhmät kouluissa ovat. Opetussuunnitelmia uudistettaessa olisi myös hyvä huomioida yhä selvemmin, että lukutaitoa opetellaan myös muualla kuin äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Lisäksi opetusmenetelmien syvällinen tunteminen ja arkeen tuominen on edellytys lukutaidon parantamisessa. Nämä edellyttävät myös opettajien täydennyskoulutusta. Osa näistä asioista määritellään kansallisesti, osa kaupungeittain ja kunnittain. Nimenomaan Väli-Suomen kaupunkien ja kuntien tulee pohtia uusia PISA -tuloksia huolella.

Kirjoitus on julkaistu muokattuna Keskisuomalaisessa mielipidekirjoituksissa 20.12.2010

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: PISA, tutkimus, perusopetus